VALMISTAUTUMINEN
|
|
Omat tavoitteet |
|
|
Puhetilanteen tavoitteet |
|
|
Esitystavan valinta |
|
|
Puhe-esityksen rakentaminen |
|
|
Positiivinen asenne |
Puheviestinnän valmistautumisen ja suunnittelun määrään vaikuttaa se, millaisesta puhetilanteesta on kyse ja mikä on puheen tarkoitus. Jos kyseessä on vapaamuotoinen jokapäiväinen keskustelu esimerkiksi ystävien kesken, puheenaiheet vaihtuvat laidasta laitaan. Jos taas viestintätilanteella on etukäteensuunniteltu yksityiskohtaisempi tavoite, esimerkiksi tiedotustilaisuuden pitäminen, sanoman rakentaminen on tietoisempaa.
Valmistautumiseen käytetyn ajan määrä ja suuri vaiva esimerkiksi aineiston hankinnassa eivät sinänsä takaa viestin perillemenoa. Useimmiten hyvä valmistelu kuitenkin edistää sanoman ymmärtämistä. Omat tavoitteesi sekä puhetilanteen tavoitteet suuntaavat puheen rakentamista.
OMAT TAVOITTEET
Omat tavoitteesi voivat liittyä esimerkiksi siihen, mitä toivot yleisön ajattelevan tai tekevän puheesi jälkeen. Miksi heille on tärkeää kuunnella juuri sinun puhettasi? Mitä itse haluat puhetilanteen viestinnältä? Kuulija-analyysin tekeminen kuuluu ehdottomasti valmistautumiseen.
Kun valmistaudut puhe-esitykseen, mieti ensin mikä on esityksesi
päätavoite. Haluatko vaikuttaa kuulijoittesi asenteisiin vai
kertoa heille uutta tietoa päivän polttavasta aiheesta? Vai
haluatko, että yleisö saa nauraa mahansa kipeäksi? Kun
tiedät puheesi päätavoitteen, on sinun helpompi valita
näkökulma aiheeseen ja pohtia esityksen rakennetta muutenkin.
Esimerkkejä eri puhetyyleistä
ovat vaikuttava, informoiva ja viihdyttävä puhe.
PUHETILANTEEN TAVOITTEET
Puheviestinnän suunnittelemisessa puhetilanteen tavoitteen miettiminen on erityisen tärkeää. Yksin puhumisen tilanne vaatii erilaista valmistautumista kuin ryhmäviestinnän tilanne. Tilanteen nimi ei välttämättä kerro koko totuutta tilanteen luonteesta, sillä nimien käyttö ei ole yhdenmukaista. Jos pidetään ryhmäkeskustelu, neuvottelu, kahvihetki tai kokous, se ei vielä kerro, onko tarkoituksena vaihtaa mielipiteitä, tehdä päätöksiä, kirjoittaa raportti vai viihtyä hyvässä seurassa. Jotta voisit valmistautua viestintätilanteeseen sen edellyttämällä tavalla, ota selvää, miksi tilanne on järjestetty ja mikä on sen tavoite.
Keskustelu
|
Keskustelulla tarkoitetaan ryhmäviestinnän tilannetta yleensä. Keskustelun tavoitteena voi olla suunnittelu, ideointi, päätöksenteko, tutustuminen, tietojen kerääminen ja vaihtaminen, mielipiteiden kartoittaminen, oppiminen tai vi ihtyminen. |
Neuvottelu
|
Neuvotteluksi nimetään yleensä erityisesti sellainen tilanne, jossa osallistujat ovat enemmän tai vähemmän eri mieltä asiasta. "Toimintaa, jossa kaksi tai useampia osapuolia pyrkii kohti yhteisymmärrystä sellaisessa osapuolille yhteisessä asiassa, jossa heidän tavoitteensa poikkeavat toisistaan."* |
Kokous |
Kokous on työmuoto ja päätöksentekotilaisuus, jossa toimintaa säätelevät lait, säännöt ja vakiintunut kokouskäytäntö. |
* Sallinen-Kuparinen, A., Lehtonen, J. & Dufva, M. 1982. Kokous- ja
neuvottelutaidon sanasto. Jyväskylä: Jyväskylän kesäyliopisto.
ESITYSTAVAN VALINTA
Esitystavan valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten käsiteltävä aihe, puhujan omat tiedot, puheen tavoite, kuulijat, tilaisuuden luonne ja valmistautumisaika. Onkin tärkeää erottaa toisistaan tilanteet, jotka vaativat huolellista valmistautumista, ja tilanteet, joissa tarkka ennalta suunnittelu ei ole tarpeen. Puhe-esitys voi olla esitystavaltaan impromptu, ex-tempore, käsikirjoituksesta esittäminen tai memoroitu.
PUHE-ESITYKSEN RAKENTAMINEN
Puhe-esityksen pitäminen vaatii useimmiten ennaltasuunnittelua ja puheen valmistelemista. Valmistautuminen voi edetä esimerkiksi valmistautumisportaiden askelmalta toiselle. Valmistautumiseen kuuluvat puheen harjoitteleminen, puheen rungon ja tukisanalistan tekeminen, materiaalin kokoaminen puhetta varten, yleisön ja puhetilanteen huomioonottaminen, puheen tarkoituksen miettiminen, aiheen rajaaminen ja aiheen valinta.
MUISTA POSITIIVINEN ASENNE! 
Valmistautumisen olisi hyvä sisältää myönteistä
virittäytymistä, asioihin perehtymistä, oman osuuden suunnittelua,
taitoharjoittelua ja myönteisiä ajatuksia. Esiintymisjännityksen
lieventämiseksi myös henkinen valmistautuminen on tärkeää.
Esimerkiksi mielikuvaharjoittelun avulla voit suunnata ajatuksiasi positiiviseen
suuntaan. Voit kuvitella mielessäsi itsesi puhumassa yleisön
edessä niin että kaikki menee hienosti. Epäonnistumisen
tai kielteisten ajatusten pohtimiseen ei kannata tuhlata aikaa! Luota
itseesi ja usko siihen mitä puhut!
Sivun alkuun
Lähteet:
Alanne, A. & S. Riihiaho 1992. Viestinnän tietoa ja taitoa. Viestinnän peruskurssin oppimateriaalia. Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen opetusmoniste n:o 5. EI ENÄÄ SAATAVILLA.
Gronbeck, B.E., McKerrow, R.E., Ehninger, D. & Monroe, A.H. 1997. Principles and types on speech communication. 3th ed. New York: Longman.
Sallinen-Kuparinen, A., Lehtonen, J. & Dufva, M. 1982. Kokous- ja neuvottelutaidon sanasto. Jyväskylä: Jyväskylän kesäyliopisto.
Valo, M. & M. Almonkari 1995. Puheviestinnän tietoa ja taitoa.
Otava: Helsinki.