Jyväskylän yliopisto Kielikeskus puheviestintä > tietomajakka> esiintyminen > esiintymistaidot

PERUSTEITA

Puheviestinnän määrittelyä
Viestijäkuva
Kuunteleminen
Valmistautuminen
Kohdentaminen
Havainnollistaminen
Argumentointi

ESIINTYMINEN

Esiintymistilanteet
Esiintymistaidot
Esiintymisjännitys

VIESTINTÄ RYHMÄSSÄ

Ryhmän määrittelyä
Ryhmäviestintä
Päätöksenteko
Kokoustaidot
Neuvottelutaidot

TEHTÄVÄT



ESIINTYMISTAIDOT

Esiintymistaidon määrittely

Esiintymistaitojen erittelyä

Karismaattinen ja säteilevä?


ESIINTYMISTAIDON MÄÄRITTELY

Yleisesti esiintymistaito voidaan määritellä tarkoituksenmukaiseksi viestintäkäyttäytymiseksi juuri tietynhetkisessä esiintymistilanteessa. Esiintymiseen vaikuttavat puhujan tiedot, taidot ja asenteet.

Tiedot



  • Esitettävästä asiasta
  • Esiintymistilanteesta sekä sen tarkoituksesta ja tavoitteista
  • Erilaisista esiintymistilanteista, havainnollistamisen keinoista, puhe-esityksen jäsentelytavoista, perustelemistavoista, erilaisten esiintymistilanteiden erityispiirteistä

Taidot

  • Puhujan asenteisiin liittyvät taidot, kuten yleisön huomioon ottaminen ja arvostaminen
  • Puhujan motivaatioon liittyvät taidot, kuten halu puhua, kiinnostuminen ja innostuminen
  • Puhe-esityksen sisältöön liittyvät taidot, kuten sisällön valitseminen ja rajaaminen, muokkaaminen ja jäsentely sekä taito kehitellä sisällöstä nouseva esitystapa
  • Esittämiseen liittyvät taidot, kuten verbaalinen ja nonverbaalinen ilmaisu, kohdentaminen ja kontakti, havainnollistaminen ja vaikuttaminen

Asenteet


  • Esitettävää asiaa kohtaan
  • Itseä kohtaan
  • Kuuntelijoita kohtaan

ESIINTYMISTAITOJEN ERITTELYÄ

Esiintymisen harjoittelussa auttaa esiintymisen pilkkominen osataitoihin. Osataitoja voidaan harjoitella erikseen ja niiden toteutumista puhe-esityksessä voidaan arvioida. Esiintymistaitojen erittely mahdollistaa konkreettisemman palautteen, kuin esimerkiksi, että esitys oli ihan luonnollinen, rento ja sujuva. Eriteltäessä esiintymistä ostaitoihin kuuntelija voi kertoa tarkemmin, mistä vaikutelma luonnollisuudesta, rentoudesta ja sujuvuudesta syntyi, kun esiintyminen eritellään osa-taidoiksi, joiden toteutumista tietyssä esiintymistilanteessa voi eritellä ja arvioida. Toisten puhe-esityksiä arvioimalla ja erittelemällä voi myös kehittää omia esiintymistaitojaan.

Esiintymistaitojen kehittymisen kannalta on tärkeää saada mahdollisimman täsmällistä ja konkreettista palautetta omista esiintymisen taidoista. Palautteenannon tukena voivan toimia erilaiset arviointikysymykset. Esiintymistilanne vaikuttaa esiintymisen taitojen toteutumiseen, mutta pureutumalla osataitoihin, voidaan alkaa havaita, mitkä esiintymisen taidot ovat hallussa ja missä on vielä kehitettävää.



Vuorovaikutustaidot, kohdentaminen ja kontakti

TAITO

  • saada aikaan kuuntelumotivaatio ja ylläpitää sitä
  • rakentaa esityksen sisältö kuuntelijoiden mukaan (mm. sanavalinnat, jäsentäminen, kuulijoiden aiempien tietojen huomioiminen)
  • ilmentää kontaktia katseella
  • ilmentää kontaktia sijoittumisella, asennolla ja eleillä
  • esittää kysymyksiä kuuntelijoille ja aktivoida heitä
  • antaa tilaa kuuntelijoiden kysymyksille ja kommenteille
  • kuunnella ja havainnoida kuuntelijoita
  • reagoida kuuntelijoiden sanattomiin ja sanallisiin viesteihin ja antaa niiden vaikuttaa esityksen etenemiseen

Puheenvuoron rakentaminen

TAITO

  • valita kuulijoita kiinnostava aihe tai näkökulma
  • rajata ja mitoittaa esitys tavoitteen, tilanteen ja ajan mukaan
  • valita esityksen keskeinen sanottava
  • aloittaa esitys kiinnostavasti
  • rakentaa johdonmukaisesti etenevä esitys
  • jaksottaa esitystä
  • ilmaista asiasta toiseen siirtyminen
  • liittää ala- ja yksityiskohdat pääkohtiin
  • lopettaa esitys ajallaan esimerkiksi tiivistykseen

Puheenvuoron sisältö

TAITO

  • valita esityksen sisältö perustellusti
  • tuoda esiin merkittäviä näkökohtia
  • perustella mielipiteet ja väitteet uskottavasti ja riittävän monipuolisesti
  • havainnollistaa esitystä kielellisin ja nonverbaalisin keinoin tai havaintovälineiden avulla
  • joustaa tilanteen mukaan: muuttaa asioiden käsittelyjärjestystä, jättää asioita pois, lisätä asioita, tiivistää ja toistaa sanottua


Esitystapa

TAITO

  • käyttää tarkkaa, ymmärrettävää ja ilmaisuvoimaista kieltä
  • käyttää ääntä tilanteeseen sopivalla tavalla (äänen voimakkuus, korkeus ja sävy, intonaatio, puhenopeus)
  • käyttää tilanteeseen sopivaa nonverbaalista ilmaisua (katse, ilmeet, eleet, asennot, tilan käyttö

Esiintymisjännitys

TAITO

  • hyväksyä esiintymisjännitys
  • tunnistaa oman esiintymisjännityksen ilmenemismuodot
  • sallia itselle fyysinen vireytyminen esiintymistilannetta varten
  • tulla toimeen esiintymisjännityksen kanssa
  • nähdä esiintymisjännitys voimavarana

Vaikutelmat

TAITO

  • osoittaa kiinnostusta aiheeseen (puhujan motivaatioon liittyvät taidot kuten halu puhua, kiinnostuminen ja innostuminen)
  • eritellä ulkoisen olemuksen merkitystä vaikutelmien synnyssä (esimerkiksi vaatteet, kengät, laukut, korut, kampaus, meikki, tuoksut, kello, silmälasit, tatuoinnit, lävistykset)
  • eritellä sanattoman viestinnän merkitystä vaikutelmien synnyssä (esimerkiksi äänenkäyttö, katse, ilmeet, eleet, asennot ja tilankäyttö)
  • eritellä havainnollistamiskeinojen valinnan vaikutusta vaikutelmien syntyyn (esimerkiksi tarina, piirtoheitin, esitysgrafiikka, kuvat, piirrokset, esineet ja draaman keinot)

KARISMAATTINEN JA SÄTEILEVÄ?

  Esiintymistä ja esiintyjää kuvaillaan usein hyvin epämääräisillä käsitteillä,
puhutaan esimerkiksi karismasta, säteilystä, läsnäolosta, charmista tai luontevuudesta. Epämääräisten käsitteiden ongelma on se, että ne tarkoittavat eri ihmisille erilaisia asioita ja kuvaavat kuulijan saamaa vaikutelmaa esiintyjästä, eivät hänen esiintymistaitojaan. Käsitteisiin sisältyy myös ajatus, että hyvä esiintyjä tarvitsee jonkin ominaisuuden, joka ei ole taito vaan persoonallisuuden piirre. Esimerkiksi karisma-sanan käytössä suurin ongelma on se, ettei se ole sidoksissa ainoastaan viestintään, vaan myös persoonallisuuteen ja henkilöhistoriaan sekä yhteiskunnalliseen tilanteeseen.

Esiintymistaitojen kehittymisen kannalta on tärkeää saada täsmällistä palautetta nimenomaan omista taidoista. Selkeät, yksiselitteiset käsitteet esiintymistaitojen analysoinnissa auttavat esiintyjää kiinnittämään huomiota oikeisiin seikkoihin. 


Sivun alkuun



Lähteet:

Almonkari, M. 1999. Esiintymisvarmuutta etsimässä. Yliopisto-opiskelijoiden oppimisen ja jännittämisen kokemukset esiintymistaidon kursseilla. Puheviestinnän lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. 

Isotalus, P. 1995. Mitä esiintymistaito on? Puhetaiteen, yleisöpuheen ja mediaesiintymisen yhteisiä piirteitä etsimässä. Sivut 83-98 teoksessa M. Valo (toim.) Haasteita puheviestinnän opetukseen.

Klopf, D. & R. Cambra 1989. Personal & public speaking. Englewood: Morton Publishing  Company.

Koskimies, R. 2002. Asiantuntijan esiintymistaito. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab.

Pelias, R. 1992. Performance studies. The interpretation of aesthetic texts. New York:  St.Martin´s Press.

Ovaskainen, T. 1995. Esiintyminen on kuuntelijakeskeisyyttä. Teoksessa: E. Takala & M. Gerlander, Polkuja puheviestintään. Jyväskylän yliopisto: T äydennyskoulutuskeskus, Avoin yliopisto.

Stern, C.S. & B. Henderson 1993. Performance. Texts and contexts. New York: Longman.

Valo, M. 1995. Taidot puheviestinnän opetuksessa ja tutkimuksessa. Sivut 67-81  teoksessa M. Valo (toim.), Haasteita puheviestinnän opetukseen.