puheviestintä > tietomajakka> perusteita > valmistautuminen > portaat

PERUSTEITA

Puheviestinnän määrittelyä
Viestijäkuva

Kuunteleminen
Valmistautuminen
Kohdentaminen
Havainnollistaminen
Argumentointi

ESIINTYMINEN

Esiintymistilanteet
Esiintymistaidot
Esiintymisjännitys

VIESTINTÄ RYHMÄSSÄ

Ryhmän määrittelyä
Ryhmäviestintä

Päätöksenteko
Kokoustaidot
Neuvottelutaidot

TEHTÄVÄT



PUHEESEEN VALMISTAUTUMINEN



7. Puheen harjoitteleminen.
6. Puheen rungon ja tukisanalistan tekeminen.
5. Materiaalin kokoaminen puhetta varten.
4. Yleisön ja puhetilanteen huomioonottaminen.
3. Puheen tarkoituksen miettiminen.
2. Aiheen rajaaminen.
1. Aiheen valinta.


1. AIHEEN VALINTA

Aiheen valinta on puhe-esityksen rakentamisen ensimmäinen askel. Jos aihe on valmiiksi annettu, sitä voi ryhtyä jo rajaamaan. Vapaavalintaisen aiheen valinnassa tulee ottaa huomioon omat lähtökohdat, kuulijat sekä puhetilanne. Tässä muutamia vinkkejä aiheen valintaan:

  • Valitse aihe, josta jo tiedät jotain ja josta voit löytää lisätietoa.
  • Valitse aihe, josta olet kiinnostunut ja joka kiinnostaa yleisöäsi.  Puhe voi esimerkiksi tarjota ratkaisuja johonkin ongelmaan tai käsitellä jotain kaikkia koskettavaa aihepiiriä, kuten terveyttä. Aihe, joka herättää ristiriitaisia mielipiteitä herättää luultavimmin myös kuulijoiden kiinnostuksen. 
  • Valitse aihe, joka sopii puhetilanteeseen. 

2. AIHEEN RAJAAMINEN

  Aiheen rajaamiseen liittyy kolme tärkeää seikkaa:

  • Rajaa aiheesi siten, että ennätät puhua siitä sovitussa ajassa. Esimerkiksi jos puheesi tulee kestää viisi minuuttia, et voi kertoa aiheen taustoista kolmea minuuttia.
  • Ota aiheen rajaamisessa huomioon myös yleisösi odotukset. Mitä he odottavat kuulevansa aiheestasi?
  • Mitoita puheesi yleisösi tietotason mukaan. Jos yleisösi tietää paljon aiheestasi, heille ei tarvitse selittää perusasioita.

3. PUHEEN TARKOITUS

Puhe-esityksen tarkoitus vaikuttaa oleellisesti puheen rakentamiseen. Voit miettiä ensin, mikä on puheesi yleinen tarkoitus. Mitä haluat yleisön tietävän tai tekevän puheesi jälkeen? Miksi heidän kannattaa kuunnella juuri sinua? Mikä on puheesi keskeisin ajatus tai väite? 


4. YLEISÖN JA PUHETILANTEEN HUOMIOON OTTAMINEN

Kuulija-analyysin tekeminen auttaa hahmottamaan, millaisia ihmisiä yleisössä on ja mitä he puheelta odottavat. Sen avulla voit suunnitella puheesi juuri tälle kohdeyleisölle sopivaksi. Puhetilanteen huomioimisessa tulee muistaa myös seuraavat asiat:

  • Liittyykö tilanteeseen tiettyjä sääntöjä tai tapoja, joita tulee noudattaa? Esimerkiksi häissä ja hautajaisissa ei voi pitää samanlaista puhetta.
  • Kuinka pitkä puheeni tulee olla? Onko tilanteessa muitakin puhujia? Jos puheesi on ylipitkä, se vie aikaa seuraavilta puhujilta.
  • Mitä tapahtuu ennen puhettasi ja sen jälkeen? Vaikuttavatko tapahtumat puheeseen? 

5. MATERIAALIN KOKOAMINEN

  Materiaalin keräämisessä tulee ottaa huomioon:

  • millaista tietoa tarvitset aiheen käsittelyä varten. 
  • mitä itse jo tiedät aiheesta. 
  • millainen tieto on aiheesi kannalta relevanttia.
  • mistä saat tarvittavan materiaalin. 

6. PUHEEN RUNGON TEKEMINEN

Kokoa paperille puheesi pääajatukset, joista aiot kertoa. Muista, että on parempi kertoa muutamasta asiasta tarkemmin ja perustellusti, kuin yrittää kertoa kymmenestä asiasta pintapuolisesti. Tee puheen rungon perusteella itsellesi tukisanalista, jota voit hyödyntää puheen aikana. 


Puheen aloitus on tärkeä, sillä se herättää kuulijoiden mielenkiinnon. Mieti tarkkaan, miten aiot vangita kuulijoiden huomion ja millainen aloitustapa sopii puhetilanteeseen parhaiten. Myös lopetus on harkittava huolellisesti, sillä se jää viimeisenä kuulijoiden mieleen. Jotta puhe olisi ymmärrettävä, sisällön tulisi olla hyvin jäsennelty. Seuraavassa muutamia vinkkejä aloitukseen, lopetukseen ja puheen jäsentämiseen:



ALOITUSTAPOJA

Väite, lainaus, juttu, vitsi, kysymys, ongelman esittäminen, aiheen rajaus, määritelmä, taustaa, ajankohtainen asia, oma kokemus.


LOPETUSTAPOJA

Keskeisten asioiden tiivistäminen, pääkohtien kertaus, paluu aloituksen väitteeseen / 
kysymykseen tms., uusi kysymys, ongelma, väite, lainaus, juttu.


JÄSENTELYRUNKOJA

Aikajärjestys, paikan mukainen järjestys, tärkeysjärjestys, yksityisestä yleiseen, yleisestä yksityiseen, tutusta outoon, kerron-kerron-kerroin, ongelma-ratkaisu, ilmiö-syyt-seuraukset, vastakohdat, vertailu.



7. PUHEEN HARJOITTELEMINEN

Puheen harjoittelemisella saat esiintymiseesi varmuutta. Voit puhua puheen ääneen itseksesi tai voit pyytää ystäviäsi koeyleisöksi. Puhe kuulostaa erilaiselta luettuna kuin kirjoitettuna, ja ääneen lukemalla voit testata, sopivatko lauserakenteesi puhutulle kielelle. Koeyleisön läsnäolo auttaa sinua suunnittelemaan puheesi kuulijalähtöisesti. Jokainen yleisö on erilainen ja heidän reaktionsa vaihtelevat. Pyydä koeyleisöäsi antamaan sinulle palautetta puheestasi. Voit pyytää heitä ensin kertomaan lyhyesti, mistä olet juuri puhunut. Näin voit testata sitä, oliko puheesi johdonmukainen ja ymmärrettävä. Kysy mitkä asiat heille jäivät mieleen, mistä he pitivät tai eivät pitäneet. Kysy oliko jokin kohta epäselvä. Entä oliko puhe riittävän havainnollinen?

Sivun alkuun