Jyväskylän yliopisto Kielikeskus puheviestintä > tietomajakka > perusteita > viestijäkuva

PERUSTEITA

Puheviestinnän määrittelyä
Viestijäkuva

Kuunteleminen
Valmistautuminen
Kohdentaminen
Havainnollistaminen
Argumentointi

ESIINTYMINEN

Esiintymistilanteet
Esiintymistaidot
Esiintymisjännitys

VIESTINTÄ RYHMÄSSÄ

Ryhmän määrittelyä
Ryhmäviestintä

Päätöksenteko
Kokoustaidot
Neuvottelutaidot

TEHTÄVÄT



VIESTIJÄKUVA

Mikä on viestijäkuva?

Viestintään orientoituminen

MIKÄ ON VIESTIJÄKUVA?

Viestijäkuvalla tarkoitetaan viestijän käsitystä itsestään viestijänä. Viestijäkuva rakentuu vähitellen elämän aikana erilaisista viestintäkokemuksista ja muiden antamasta palautteesta. Jokainen on elämänsä aikana osallistunut erilaisiin viestintätilanteisiin esimerkiksi perheen, ystävien tai koulussa oppilaiden ja opettajien kanssa. Näissä tilanteissa koettujen tuntemusten, kokemusten ja arviointien pohjalta myös sinun viestijäkuvasi on rakentunut.

Realistinen viestijäkuva tarkoittaa sitä, että oma käsitys viestijäkuvasta on samansuuntainen kuin viestintäkumppaneiden käsitys. Esimerkiksi jos puhuja arvioi olevansa sujuvasanainen ja johdonmukainen, kuulijat ovat samaa mieltä hänen kanssaan. Oman viestijäkuvan realistinen arviointi toimii lähtökohtana puheviestinnän opiskelulle. 

TESTAA 
VIESTIJÄKUVASI!

Viestijäkuva voi olla vahva tai heikko. Vahvan viestijäkuvan omaava henkilö luottaa itseensä erilaisissa viestintätilanteissa ja hänen on helppo tulla toimeen sekä tuttujen että tuntemattomien ihmisten kanssa. Heikko viestijäkuva tarkoittaa puolestaan sitä, että henkilö ajattelee epäonnistuvansa helposti ja pitää omia viestintätaitojaan huonoina. Heikon viestijäkuvan omaava ihminen laatii siis itseään toteuttavia ennusteita: proseminaariesitelmä menee pieleen, jos jo etukäteen odottaa epäonnistuvansa. 


Vahva viestijäkuva

  • minulla on vaikutusmahdollisuuksia
  • onnistun vaativissakin tilanteissa
  • viestintätaitoni ovat monipuolisia
  • pystyn ohjailemaan viestintätilanteita
  • jään helposti kuuntelijoiden mieleen.

Heikko viestijäkuva

  • vaikutusmahdollisuuteni ovat vähäiset
  • en onnistu, kukaan ei kuuntele, takeltelen
  • viestintätaitoni ovat vähäiset
  • vetäydyn mielelläni seuraamaan taustalle
  • olen huono ilmaisemaan itseäni.


VIESTINTÄÄN ORIENTOITUMINEN 

Viestintään orientoitumisesta on tutkittu esimerkiksi viestintää kohtaan tunnettua pelkoa, ahdistuneisuutta tai viestinnän välttelyä. Vähemmän on tutkittu myönteistä asennoitumista viestintään, viestintähalukkuutta. Viestintähalukkuutta voidaan pitää suhteellisen pysyvänä persoonallisuuteen liittyvänä suhtautumistapana.

Viestintähalukas ihminen hakeutuu mielellään viestintätilanteisiin ja panostaa osallistumiseen viestintätilanteissa. Viestintäarkuuden ja viestintämyönteisyyden on havaittu olevan yhteydessä toisiinsa. Viestintämyönteiset ihmiset eivät koe jännittävänsä esiintymistilanteissa niin paljon kuin viestintäarat ihmiset. (Pörhölä 1995.) 

Asenteisiin liittyy myös se, millaiseksi ilmiöksi puhuja hahmottaa yleisön edessä puhumisen. Puhujan suhtautumista yleisön edessä puhumiseen voidaan kuvata seuraavilla tavoilla:

ESITTÄMISORIENTAATIO

  • Esiintyminen on erityistaitoja vaativa tilanne.
  • Taitava esiintyjä hallitsee esiintymistilanteen helposti ja antaa yleisölle myönteisen ja esteettisesti hallitun kuvan itsestään.

VIESTIMISORIENTAATIO

  • Yleisölle puhuminen ei vaadi erityistaitoja. Samat taidot kuin arkipäivän keskusteluissa riittävät myös esiintymistilanteessa.
  • Tärkeintä on puhujan sanoman välittyminen kuuntelijoille.

(Motley 1991, Almonkarin 1999 mukaan.)

Esittämisorientoitunut puhuja saattaa tuntea ahdistusta puhuessaan yleisön edessä, sillä hän kokee olevansa yleisön arvosteltavana. Oma asennoituminen vaikuttaa ratkaisevasti myös siihen, hakeutuuko ihminen viestintätilanteisiin vai ei. Omaa asennoitumistaan voi myös muuttaa. Jos asettaa itselleen haasteellisia tavoitteita (esimerkiksi "haluan oppia esiintymään monipuolisemmin") ja saavuttaa tavoitteensa, esiintymisvarmuus kasvaa ja esiintymisestä voi oppia jopa nauttimaan.

Myönteiset tai kielteiset käsitykset itsestä viestijänä pyrkivät muokkaamaan viestintäkäyttäytymistä. Positiiviset ajatukset itsestä viestijänä vaikuttavat viestintätilanteissa onnistumiseen. Jos siis ajattelee olevansa hyvä viestijä, se vaikuttaa väistämättä siihen, miten toimii ja mitä tuntee viestintätilanteessa. Positiivisilla ajatuksilla pystyy ruokkimaan positiivisia kokemuksia!

 

Sivun alkuun



Lähteet:

Valo, M. & M. Almonkari 1995. Puheviestinnän tietoa ja taitoa. Otava: Keuruu.

Pörhölä, M. 1995. Yksin yleisön edessä. Esiintymisjännitykseen ja esiintymishalukkuuteen liittyvät kokemukset, käyttäytymispiirteet ja vireytyminen yleisöpuhetilanteessa. Jyväskylä Studies in Communication 2. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Sallinen, A. 2000. Suomalainen viestintäkulttuuri eurooppalaisessa kontekstissa. Sivut 6-14 teoksessa M. Valo (toim.) Nykytietoa puheviestinnän opetuksesta. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä.