Mitä on kohdentaminen?
	Kuuntelijakeskeisyys
	Kuulija-analyysi
	Kohdentaminen viestintätilanteessa

MITÄ ON KOHDENTAMINEN?

Sanoman kohdentaminen tarkoittaa kuuntelijoiden ja viestintäkumppaneiden huomioonottamista niin hyvin kuin mahdollista. Kuulijat tulisi huomioida sekä viestinnän suunnitteluvaiheessa että itse viestintätilanteessa.

KUUNTELIJAKESKEISYYS

Kuuntelijakeskeisyys on kohdentamisen avainsana. Kuuntelijakeskeisyydessä on kyse siitä, että osaat asettua kuulijoiden asemaan ja ajatella asioita heidän näkökulmastaan. Voit pohtia esimerkiksi seuraavia asioita:
 

Kohdentaminen edellyttää yleisön ja viestintäkumppaneiden piirteiden tunnistamista. Jos yleisösi koostuu tutuista ihmisistä, kohdentaminen on helpompaa, kun tiedät mistä asioista yleisö on kiinnostunut ja miten he asiaan suhtautuvat. Aina et kuitenkaan ole tutun yleisön edessä, joten joudut tekemään päätelmiä ja arvioita kohdeyleisöstäsi. Päätelmien tekemisessä auttaa kuulija-analyysin laatiminen. 

KUULIJA-ANALYYSI

Kuulija-analyysin tekeminen on tärkeää, jotta voit kohdentaa esityksesi kulloisellekin yleisölle sopivaksi. Jos yleisö esimerkiksi tietää aiheestasi jo melko paljon, heille ei tarvitse selittää kaikkia perusasioita. Kuulija-analyysin voi esimerkiksi kirjoittaa paperille tai tehdä omista ajatuksista ideakartan. Analyysissa tulisi pohtia seuraavia asioita:
 

• Ketä kuulijoiden joukossa on? Millaisia ihmisiä he ovat? Ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, harrastukset, mielipiteet, vakaumukset?
• Kuinka paljon kuulijat jo tietävät aiheesta? Onko se heille aivan outo ja uusi vai hyvinkin tuttu?
• Onko kuulijoilla omakohtaisia kokemuksia puhuttavana olevasta aiheesta? Miten kokemukset vaikuttavat heidän suhtautumiseensa ja kuinka voit hyödyntää heidän kokemuksiaan puheessasi?
• Miten kuulijat suhtautuvat käsiteltävään aiheeseen? Ovatko he kanssasi samaa vai eri mieltä?
• Mitä kuulijat odottavat kuulevansa aiheesta?
• Ovatko kuulijat kiinnostuneita aiheesta? Mikä saisi kuulijoiden kiinnostuksen heräämään?
• Millainen käsitys kuulijoilla on sinusta? Mitä he tietävät sinusta? Odottavatko he sinulta kenties tietyntyylistä esiintymistä?
• Miksi kuulijoiden kannattaa kuunnella juuri sinun puheenvuorosi?

Kun suunnittelet sanoman rakentamista, havainnollistamista tai pohdit vaikuttamisen keinoja, kuulijalähtöinen ajattelutapa auttaa sinua tehostamaan sanottavasi vaikutusta. Esimerkiksi aiheen valinnassa voit pohtia, millainen aihe herättäisi juuri tämän yleisön kiinnostuksen. Tai havainnollistamisen kohdalla voit miettiä, millaiset esimerkit tai kuvaukset liittyisivät kuulijoiden kokemuspiiriin. Voit myös pohtia, millaisilla perusteluilla voisit vakuuttaa yleisösi parhaiten.

KOHDENTAMINEN VIESTINTÄTILANTEESSA

Viestintätilanteessa kohdentamisen perusedellytys on katsekontaktin luominen kuulijoihin. Katsomalla yleisöä tai muita viestintäkumppaneita osoitat, että viestisi on tarkoitettu juuri heille. Katsekontaktin ei tarvitse olla jatkuvaa, mutta jos välttelet katsetta, saatat herättää kuulijoissa vaikutelman, ettet halua olla heihin yhteydessä.

Katsekontaktin avulla saat myös välitöntä palautetta kuulijoiden reaktioista. Huomaat kuuntelevatko he puhettasi innostuneen näköisinä vai haukottelevatko he. Palautteen ansiosta voit muuttaa omaa viestintääsi joustavasti tilanteeseen paremmin sopivaksi. Jos esimerkiksi vaikuttaa siltä, etteivät kuulijat oikein ymmärtäneet mitä tarkoitit, kerro asia heille uudestaan toisella tavalla. 

Sivun alkuun

Lähteet:

Valo, M. & M. Almonkari 1995. Puheviestinnän tietoa ja taitoa. Otava: Helsinki.

Gronbeck, B.E., McKerrow, R.E., Ehninger, D. & Monroe, A.H. 1997. Principles and types on speech communication. 3th ed. New York: Longman.