Jyväskylän yliopisto Kielikeskus puheviestintä > tietomajakka> viestintä ryhmässä > päätöksenteko

PERUSTEITA

Puheviestinnän määrittelyä
Viestijäkuva

Kuunteleminen
Valmistautuminen
Kohdentaminen
Havainnollistaminen
Argumentointi

ESIINTYMINEN

Esiintymistilanteet
Esiintymistaidot
Esiintymisjännitys

VIESTINTÄ RYHMÄSSÄ

Ryhmän määrittelyä
Ryhmäviestintä

Päätöksenteko
Kokoustaidot
Neuvottelutaidot

TEHTÄVÄT



PÄÄTÖKSENTEKO 

Päätöksenteon osatekijät

Päätöksentekoon liittyviä ilmiöitä

Päätöksenteko on yksi tärkeä osa ryhmätyöskentelyä. Ryhmän voidaan ajatella tekevän parempia päätöksiä kuin yksilön, koska ryhmässä tulee esiin eri ihmisten erilaisia näkökantoja ja asioita voidaan ymmärtää laajemmin. Ryhmä myös tuottaa enemmän ideoita kuin yksilö ja riskien ottaminen ryhmässä on helpompaa, kun vastuu jakaantuu monen harteille. 

Ryhmän päätöksentekoa on tutkittu suhteellisen paljon. Kirjallisuudessa päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua käytetään usein synonyymeina, vaikka käsitteillä on tietty ero. Päätöksenteossa ryhmä nimittäin valitsee vaihtoehdoista, jotka ovat jo olemassa. Ongelmanratkaisussa ryhmä puolestaan pohtii ratkaisua ongelmaan, johon ei ole valmiita ratkaisuvaihtoehtoja. 

PÄÄTÖKSENTEON OSATEKIJÄT

1) Ensimmäisenä ryhmän tulisi määritellä ja selkiyttää tehtävä. Kaikkien tulee tietää, mikä tehtävä on ja mitkä ovat sen vaatimukset. Tehtävän vaikeusaste vaikuttaa myös päätöksenteon vaikeuteen. 

2) Ryhmän jäsenten tieto aiheesta, heidän vuorovaikutustaitonsa, motivaationsa, roolit ja jäsenten keskinäiset suhteet vaikuttavat olennaisesti päätöksentekoprosessiin. 

3) Laadukkaan päätöksenteon kannalta olisi tärkeää, että ryhmä etsii paljon erilaista tietoa aiheesta. Tiedon jäsentäminen ja analysointi auttavat huomaamaan millainen tieto on tehtävän kannalta tärkeintä. 

4) Ryhmällä kannattaisi olla paljon eri vaihtoehtoja, joista he voivat valita parhaan. Usein saatetaan tyytyä ensimmäisenä esitettyyn vaihtoehtoon. Se voi olla hyvä, mutta useampien vaihtoehtojen miettiminen voi tuoda esille uusia näkökulmia aiheeseen. 

5) Vaihtoehtojen positiivisten ja negatiivisten puolten arviointi sekä eri vaihtoehtojen seurausten arviointi auttaa vaihtoehtojen valinnassa. 

6) Päätöksenteko vaiheessa ryhmä voi valita, millä tavalla he tekevät päätöksen. Päätöksentekotapoja hyvine ja huonoine puolineen ovat:



1. Johtajan päätös

+ Yksinkin tehty päätös voi olla hyvä.
+ Päätös voidaan tehdä nopeasti.
- Johtajan ylivalta voi vaikuttaa ryhmään siten, että ryhmä ei tue päätöstä koko sydämestään. 
- Jäsenet eivät välttämättä
halua sitoutua johtajan yksin tekemään päätökseen.


2. Äänestys

+ Kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen.
+ Päätös voidaan tehdä nopeasti.
- Yleensä äänet hajaantuvat, toiset voittavat toiset häviävät. Häviäjät eivät välttämättä halua sitoutua päätökseen.
- Päätös voi olla laadultaan huonompi kuin yhteisymmärrykseen perustuva päätös.
- Ryhmän yhteishenki ja koheesio voivat kärsiä.


3. Yhteisymmärrys

+ Kaikki jäsenet voivat olla sitä mieltä, että yksi vaihtoehdoista on paras.
+ Kun todellinen yhteisymmärrys saavutetaan, tuloksena on yleensä huippupäätös. 
+ Jäsenet ovat tyytyväisiä päätökseen ja he sitoutuvat lopputulokseen.
- Kaikkia tyydyttävän ratkaisun löytäminen voi viedä kauan.

7. Kun ryhmä on tehnyt valintansa, pitäisi vielä muistaa arvioida, oliko valittu ratkaisu paras mahdollinen.

PÄÄTÖKSENTEKOON LIITTYVIÄ ILMIÖITÄ

Ryhmän päätöksentekoon liittyviä ilmiöitä ovat muun muassa ryhmäajattelu ja konflikti

Sivun alkuun


Lähteet: 

Brilhart, J.K. & G.J. Galanes 1992. Effective group discussion. Dubuque: Wm.C. Brown

Hirokawa, R.Y. & S.P. Poole 1996. Communication and group decision-making. Thousand Oaks (Calif.): SAGE