Viestintää tarkastellaan yksilön näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat viestintään vaikuttavat yksilötekijät, kuten viestintätaidot, persoonallisuus, tausta tai viestintäasenteet. Esimerkiksi puheviestintätaitojen oppimisessa yksilön viestijäkuva ja oma motivaatio vaikuttavat ratkaisevasti taitojen laajentamiseen ja monipuolistamiseen.

Tarkastelun kohteena on yleensä kahden ihmisen välinen kasvokkaisviestinnän tilanne. Huomio kohdistuu vuorovaikutukseen ja siihen sisältyvien ilmiöiden tarkasteluun. 

Tarkastelun kohteena on konkreettinen viestintätilanne ja siihen liittyvät tekijät. Viestintätilanteet voidaan jakaa esimerkiksi esiintymis- ja ryhmätilanteisiin. Viestinnästä havainnoidaan tilanteen ominaispiirteitä, kuten tilanteen luonnetta, syytä miksi tietyssä tilanteessa ollaan tai tilanteen normeja. 

Viestintätilanne kuuluu tiettyyn tilanneyhteyteen eli kontekstiin. Konteksteja ovat esimerkiksi perhe-, parisuhde-, ystävyys-, opetus-, terveydenhoito-, radio-, televisio-, oikeussali- tai työpaikkakonteksti. 

Voidaan tarkastella tietylle kulttuurille ominaista puheviestintää (esimerkiksi suomalaista puhekulttuuria) tai kulttuurien välistä puheviestintää (esimerkiksi suomalaisen ja saksalaisen puhekulttuurin eroja). Kulttuuritekijät, kuten kulttuurin arvot, normit ja tavat, vaikuttavat puheviestintään monin eri tavoin.