Jyväskylän yliopisto Kielikeskus puheviestintä > tietomajakka> esiintyminen > esiintymisjännitys > syitä

PERUSTEITA

Puheviestinnän määrittelyä
Viestijäkuva

Kuunteleminen
Valmistautuminen
Kohdentaminen
Havainnollistaminen
Argumentointi

ESIINTYMINEN

Esiintymistilanteet
Esiintymistaidot
Esiintymisjännitys

VIESTINTÄ RYHMÄSSÄ

Ryhmän määrittelyä
Ryhmäviestintä

Päätöksenteko
Kokoustaidot
Neuvottelutaidot

TEHTÄVÄT



SYITÄ ESIINTYMISJÄNNITYKSEEN

Kognitiiviset 
selitykset 

Esiintymisjännitystä aiheuttavat puhujan epäloogiset ajatukset, tulkinnat, odotukset ja orientaatio, joita puhuja esiintymiseen liittää. Puhuja voi esimerkiksi ajatella, että "en ole hyvä puhuja, koska punastun helposti". Tai hänen mielestään puhetilanne on niin vaikea ja haasteellinen, ettei hän koe selviytyvänsä siitä. Puhujan ennakko-odotukset puhetilanteesta ovat negatiivisia ja hän orientoituu tilanteeseen siten, että kokee olevansa yleisön arvioitavana. 

Affektiiviset 
selitykset

Ongelma on siinä, että esiintymiseen liitetään mielikuvissa ja esintymistilanteessa kielteisiä tunteita, kuten ahdistuneisuutta, pelkoa ja ujoutta. Puhujaa alkaa pelottaa ja jännittää, koska hän on menossa yleisön eteen puhumaan. 

Behavioraaliset
selitykset

Puhuja välttelee viestintä- ja esiintymistilanteita, koska hän ajattelee olevansa kokematon ja taidoiltaan huono esiintyjä. 

Yhdistelmämalli

Kognitiiviset ja fysiologiset toiminnot sekä käyttäytyminen kytkeytyvät toisiinsa ja mallin mukaan yhden osatekijän muutos vaikuttaa myös muihin osatekijöihin. Esiintyjän esiintymiskokemuksen määrä, tilanteen koettu vaativuus ja viestintäarkuus vaikuttavat esiintyjän tulosodotuksiin ja vireytymiseen esiintymistilanteessa. Viestintäarka tulkitsee tunnetilansa helposti kielteisesti ja kokee olevansa jännittynyt, ahdistunut tai pelokas.
(Pörhölä 1995)