Sanasto

Aloite
Ehdotus vireille panemiseksi, esimerkiksi epäkohdan poistamiseksi. Yhdistyksen kokouksessa aloitteen voi tehdä esim. hallitus tai yhdistyksen jäsen. Kunnallispolitiikassa aloitteen voi tehdä kuntalainen tai yhteisö. Ks. ponsi.

Argumentointi
Vaikuttamiskeino, jonka avulla kokouksen osanottaja haluaa vaikuttaa osoittamalla asioita todeksi tai epätodeksi. Argumentointi voidaan jakaa teoreettiseen ja ateoreettiseen argumentointiin. Teoreettisella argumentoinnilla tarkoitetaan rationaalisia, järkiperäisiä perusteita (esim. tutkimus, tilastot, kokemus); ateoreettiseen argumentointiin kuuluvat emotionaaliset ja tunnepohjaiset perustelut. Ks. suostuttelu.

Asema eli positio
Asema eli positio tarkoittaa sijaa ryhmän sosiaalisessa verkostossa. Asemaan liittyy usein odotuksia roolista ja tehtävistä, esim. puheenjohtajan odotetaan avaavan tilaisuuden, vievän keskustelua eteenpäin ja tekevän yhteenvetoja. Asema määräytyy jäsenen henkilökohtaisten ominaisuuksien ja ryhmän tarpeiden perusteella. Ryhmän toiminnan ja esimerkiksi kokouksen etenemisen kannalta on tärkeää, että ryhmän jäsenet tiedostavat asemansa ja siihen liittyvät odotukset. Ks. kokousvirkailija, luottamushenkilö.

Asiakirja
Virallinen, kirjallinen tai nykyään myös sähköinen dokumentti kokouksen eri vaiheisiin liittyen. Kokousasiakirjoja ovat kokouskutsu, esityslista ja pöytäkirja; myös toisinaan liittomuotoisissa kokouksissa tarvittava valtakirja on asiakirja. Myös yhdistyksen perustamiseen, toimintaan ja lakkauttamiseen liittyy paljon erilaisia asiakirjoja (esim. perustamisasiakirja). Asiakirjajulkisuutta säätelee Suomessa tätä koskeva lainsäädäntö. Ks. julkisuusperiaate.

Asiamies
Yksityisen henkilön edustaja. Yhdistyslain (25 §) mukaan yksityinen henkilö ei voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä, ellei yhdistyksen säännöissä ole niin määrätty.

Asian esittelijä
Viranhaltija, kokousvirkailija, toimikunta tai johtokunta, joka hankkii tarpeelliset lisäselvitykset ratkaisuun vaikuttavista tekijöistä, laatii päätösehdotukset ja niiden perustelut asian ratkaisevaa elintä varten. Ellei erikseen nimettyä esittelijää ole, puheenjohtaja esittelee asian.

Asian käsittelyn kaava
Systemaattinen, määrämuotoinen menettely, jonka avulla päätöksenteko tapahtuu oikeassa järjestyksessä. Vakiintuneella käsittelyjärjestyksellä pyritään estämään muotovirheiden syntymistä. Asian käsittelyn vaiheet ovat seuraavat (nuijan kopautus merkitään (x)):
1. Asian esittely, johtopuheenvuoro
2. Keskustelun avaaminen
3. Keskustelu
4. Keskustelun julistaminen päättyneeksi (x)
5. Ehdotusten toteaminen ja tarkistaminen (x)
6. Äänestystavasta päättäminen (x)
7. Ääntenlaskijoiden valitseminen (x) (ellei ääntenlaskijoita ole valittu jo alkutoimissa)
8. Äänestysjärjestyksestä päättäminen (x)
9. Äänestys (alkaminen, päättäminen, äänten laskeminen)
10. Äänestyksen tuloksen julistaminen (x)
11. Päätöksen ilmoittaminen
12. Päätöksen vahvistaminen (x)
13. Mahdollinen päätöksen moittiminen (eriävä mielipide tai vastalause)
14. Asian julistaminen loppuun käsitellyksi (x)

Puheenjohtaja vahvistaa kunkin vaiheen päättämisen nuijan kopautuksella (x). Jos asiasta ei äänestetä, siirrytään asian käsittelyssä suoraan kohdasta 5 kohtaan 11.
Sivustolla enemmän asian käsittelyn kaavasta kohdassa Kokouksen kulku/ Päätösasiat/ Asian käsittelyn kaava.

Asianosainen
Osapuoli; henkilö, joka on asiaan osallinen. Ks. esteellisyys, jääviys.

Avoin lippuäänestys
Äänestystapa tai vaalitapa, jossa äänestys on julkista, toisten nähtävissä olevaa. Avoimella lippuäänestyksellä tarkoitetaan sitä, että äänestys- tai vaalilippuun tehdyn merkinnän perusteella äänen antaja voidaan tietää. Vastakohtana on suljettu lippuäänestys.

Avoin vaali, avoin äänestys
Asiaäänestys voidaan toimittaa avoimena äänestyksenä, esimerkiksi kättennostona tai seisomaan nousten. Myös henkilövaali voidaan toimittaa avoimena, ellei kukaan osallistujista vastusta sitä tai ellei yhdistyksen työjärjestyksessä tai säännöissä toisin määrätä. Vrt. suljettu vaali. Ks. myös vaali, äänestystapa.

Debatti
Julkinen väittely tai kiista, jota käydään jonkin asian ympärillä ja jota käytetään julkisen mielipiteen muokkaamiseen. Vrt. keskustelu.

Delegointi
Valtuuttaminen eli toimivallan tai tehtävien siirtäminen tai jakaminen.

Demokraattinen
Kansanvaltainen, kansanvaltaa perustuva. Jäsenten tasavertainen osallistuminen tai ainakin mahdollisuus siihen. Kokoustaidossa demokraattisuus liittyy johtamistapaan, ryhmän ilmapiiriin ja päätöksentekoon. Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa.

Dialogi
Vuoropuhelu, jossa kaksi henkilöä tai useampia osapuolia ottaa kantaa toistensa mielipiteisiin. Dialogisuuteen liittyvät kansalaisyhteiskunnan ideaalit eli avoimuus, tasavertaisuus ja vastavuoroisuus.

Dominoida
Hallita, ottaa ryhmässä tai keskustelussa hallitseva ja määräävä asema.

Edustaja
Henkilö, jolla on oikeus yhdistyksen edustamiseen ja jolla on esimerkiksi yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus. Ks. myös asiamies, valtakirja, valtuutettu.

Edustaminen
Yhdistystoiminnassa edustamisella tarkoitetaan ensisijaisesti oikeutta kirjoittaa yhdistyksen nimi. Yhdistyslain (35 §) mukaan yhdistystä edustaa hallitus, joka hoitaa yhdistyksen asiat viranomaisiin päin ja joka voi neuvotella ja tehdä sopimuksia yhdistyksen nimissä. Yhdistyksen edustaminen kuuluu puheenjohtajan tärkeimpiin tehtäviin. Puheenjohtaja edustaa yhdistystä erilaisissa tilaisuuksissa, asioitaessa tai neuvoteltaessa viranomaisten kanssa, annettaessa julkisuuteen tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä hoidettaessa yhdistyksen pr-toimintaa.

Ehdokas
Määrätehtävään, esimerkiksi kokousvirkailijaksi ehdotettu henkilö. Kaikki ehdokkaat osallistuvat vaaliin, ellei kokouksessa, yhdistyksen työjärjestyksessä tai säännöissä ole erikseen sovittu, että vain henkilöt, joita kannatetaan, pääsevät vaaliin.

Ehdokaslista
Lista jäsenten ryhmittymän etukäteen asettamista ehdokkaista. Ehdokaslistalla voi olla yksi tai useampia nimiä.

Ehdokaslistaa voidaan käyttää suhteellisen vaalin yhteydessä kahdella tapaa, joko niin, että kukin ääni annetaan ehdokaslistalle kokonaisuudessaan, tai niin, että ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle. Ensin mainitussa kullakin ehdokaslistalla ensimmäisenä oleva saa vertailuluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänistä, kolmantena oleva kolmanneksen, jne. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kukin ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle. Kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut saa vertailuluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva kolmanneksen jne. Valituiksi tulevat määräytyvät molemmissa tapauksissa ehdokkaiden vertailulukujen perusteella.

Ehdoton enemmistö
Enemmistö, jossa ehdotus saa yli puolet annetuista äänistä. Jos mikään ehdotuksista tai kukaan ehdokkaista ei saavuta ehdotonta enemmistöä ensimmäisessä äänestyksessä tai vaalissa, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdotuksen tai ehdokkaan välillä. Ks. määräenemmistö, suhteellinen enemmistö, yksinkertainen enemmistö.

Ehdottaa
Käyttää keskustelussa puheenvuoro, jossa esitellään ehdotus asian ratkaisemiseksi. Ks. asian käsittelyn kaava.

Ehdotus
Puheenvuoro, jossa osallistuja asiasta avatun keskustelun aikana tekee ehdotuksen asian ratkaisemiseksi. Ehdotus tarvitsee kannatusta, jotta se päätyy äänestykseen. Vain pääehdotus voi päätyä äänestykseen ilman erillistä kannatusta, koska sillä on jo valmisteluvaiheessa takanaan valmistelevan tahon kannatus. Ehdotus voi olla ratkaisun suhteen myönteinen, kielteinen tai lykkäävä. Ks. muutosehdotus, vastaehdotus, hylkäysehdotus, lykkäysehdotus.

Ehdotuslaji
Erilaisia ehdotuksia ovat pääehdotus, muutosehdotus eli vastaehdotus, lykkäysehdotus ja hylkäysehdotus. Ks. myös päätösehdotus.

Enemmistö
Äänestyksen tulos, jossa ehdotuksen tai ehdokkaan taakse asettuvat useimmat äänet. Enemmistöjä ovat yksinkertainen enemmistö, ehdoton enemmistö, määräenemmistö ja suhteellinen enemmistö. Vrt. vähemmistö.

Enemmistövaali(tapa)
Vaalitapa, jota käytettäessä valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet, jollei säännöissä toisin määrätä. Ks. suhteellinen vaali(tapa)

Eriävä mielipide
Eriävällä mielipiteellä tarkoitetaan päätöksen moittimista suullisesti asian käsittelyn kaavan kohdassa "päätöksen moittiminen". Päätökseen-puheenvuoro on etuoikeutettu puheenvuoro ja se pyydetään heti päätöksen julistamisen jälkeen ennen asian käsittelyn lopettamista: "Puheenjohtaja, työjärjestykseen!" tai "Puheenjohtaja, päätökseen!"

Eriävä mielipide pyydetään merkittäväksi pöytäkirjaan seuraavin sanoin: "Puheenjohtaja, haluan esittää tehtyyn päätökseen eriävän mielipiteeni!" Eriävää mielipidettä voidaan perustella, mutta perusteluja ei välttämättä vaadita.

Eriävä mielipide tai vastalause jätetään silloin, kun kokous vastustuksesta huolimatta tekee päätöksen, johon osanottaja ei voi yhtyä. Tällöin osanottajan täytyy juridisesta ja moraalisesta vastuusta vapautuakseen esittää eriävä mielipide tai vastalause merkittäväksi pöytäkirjaan. Tämän jälkeen eriävän mielipiteen tai vastalauseen esittäjällä on oikeus nostaa moitekanne. Eriävän mielipiteen tai vastalauseen esittäjä joutuu kuitenkin noudattamaan tehtyä päätöstä.

Esitelmä
Asiantuntijan puhe-esitys, jonka tavoitteena on esitellä jotain aihepiiriä, perehdyttää aiheeseen, jakaa tietoa tai opettaa. Esitelmä voi kokouksessa olla oma ohjelmanumeronsa.

Esittely
Asian käsittelyn kaavan ensimmäinen vaihe, joka edeltää siitä käytävää keskustelua. Esittelypuheenvuoro eli johtopuheenvuoro annetaan aina ensimmäiseksi asian esittelijälle, ja vasta asian esittelyn jälkeen puheenjohtaja avaa keskustelun.

Esityslista
Kokousasiakirja, jossa kokousasiat eli kokouksessa käsiteltävät asiat luetellaan niiden käsittelyjärjestyksessä. Vakiintunut järjestys, jonka mukaan kokous etenee ja jonka mukaan esityslista laaditaan on seuraava: 1. Kokouksen alkutoimet, 2. Ilmoitusasiat, 3. Päätösasiat (sijoitetaan esityslistaan tärkeysjärjestyksessä tai loogisen etenemisen vaatimassa järjestyksessä), 5. Muut asiat, 6. Kokouksen lopputoimet. Ks. kokouksen kulku.

Katso malli kokouskutsusta, joka sisältää esityslistan.

Sivustolla enemmän esityslistasta kohdassa Kokouksen valmistelu / Kokousasiakirjojen valmistelu.

Esityslistapöytäkirja
Pöytäkirjalaji; sellainen pöytäkirja , jossa esityslista ja kokouksessa tehdyt päätökset esitellään samassa asiakirjassa. Esityslistapöytäkirjoja on yhtenäisiä, liitemuotoisia ja täydentyviä.

Yhtenäisessä esityslistapöytäkirjassa esityslista täydennetään merkitsemällä päätös asialistan yhteyteen. Liitemuotoisessa pöytäkirjassa varsinaiseen pöytäkirjaan merkitään päätösasian kohdalle vain otsikko ja viittaus liitteeseen, jossa asia esitellään tarkemmin. Täydentyvään esityslistapöytäkirjaan merkitään asian käsittely vaiheittain.

Yhdistyksessä tavallisin pöytäkirjan laji on päätöspöytäkirja. Kunnalliselämässä käytetään esityslistapöytäkirjaa, jota varten on olemassa valmiita lomakkeita. Nykyään saatetaan pyrkiä myös paperittomaan kokoukseen, jossa asiakirjat toimitetaan sähköisesti, jolloin kokoushuoneessa jokaisella osallistujalla on käytössään sisäiseen tietoverkkoon yhdistetty mikrotietokone.

Esteellisyys eli jääviys
Yhdistyksen jäsenen sellainen suhde asiaan, että hänen puolueettomuutensa tai objektiivisuutensa kokousasian käsittelyssä vaarantuu. Yhdistyksen jäsenen velvollisuus yhdistyslain 37 §:n mukaan on olla osallistumatta sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa kokouksen edun kanssa. Ks. asianosainen.

Etuoikeutettu puheenvuoro
Puheenvuoro, joka ohittaa tavanomaiset puheenvuorot ja joka myönnetään heti. Etuoikeutettuja puheenvuoroja ovat työjärjestyspuheenvuoro, repliikki ja päätökseen-puheenvuoro. Työjärjestyspuheenvuoro käsittelee kokouksen menettelytapoja, esimerkiksi puheenvuorojen määrän tai keston rajoittamista.

Repliikki eli selvennyspuheenvuoro on vastauspuheenvuoro, jonka tarkoitus on vastata edeltävässä puheenvuorossa esitettyyn kysymykseen tai oikaista jokin virheellinen väite tai tieto.

Päätökseen-puheenvuoroja ovat eriävä mielipide ja vastalause. Eriävä mielipide tai vastalause jätetään silloin, kun kokous osanottajan vastustuksesta huolimatta tekee päätöksen, johon tämä ei voi yhtyä.
Ks. myös kommentti, puheenvuoro.

Hallitus
Toimeenpaneva elin, joka toteuttaa yhdistyksen kokouksen päätöksiä. Hallitus on ainoa lakimääräinen ja pakollinen toimielin yhdistyksessä. Yhdistyslain (35 §) mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintäänkin kolme jäsentä. Hallitys edustaa yhdistystä. Hallituksella on oltava täysivaltainen puheenjohtaja, ja hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä. Konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtajalla on oltava kotipaikka Suomessa, ellei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä.

Hylkäysehdotus
Asian ratkaisun suhteen kielteinen ehdotus, jolla puheenvuoron käyttäjä haluaa hylätä päätettävänä olevan asian. Ks. ehdotuslaji, pääehdotus, muutosehdotus eli vastaehdotus, lykkäysehdotus.

Ilmoitusasia
Kokousasia, joka on tiedonanto kokoukselle. Se voi koskea mm. aikaisempien päätösten toimeenpanoa, edustamista, jäsenistöä ja tulevaa toimintaa. Ilmoitusasiasta ei yleensä keskustella, vaan se merkitään ainoastaan tiedoksi. Jos keskustelua kuitenkin syntyy, asia ja siitä keskusteleminen siirretään kohtaan "muut_asiat".

Istunto
Jonkin elimen, esim. hallituksen, pitämä kokous.

Johtokunta
Yhtiön tai jonkin muun ryhmän toimeenpaneva elin, joka suunnittelee ja ohjaa organisaation toimintaa. Yhdistyksellä ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous, ja kokouksen päätöksiä toimeenpanee yhdistyksen hallitus.

Johtopuheenvuoro
Kokokousasian esittelijän käyttämä puheenvuoro. Ks. esittely, asian käsittelyn kaava, etuoikeutettu puheenvuoro.

Julkilausuma
Kirjallinen, julkistettu mielipiteenilmaus tai kannanotto. Esimerkiksi kokous voi laatia julkilausuman, jonka sen osanottajat hyväksyvät. Myös yhdistys voi antaa jäsentensä nimissä julkilausuman. Julkilausumassa kokous saattaa tiedoksi kantansa, ja se pyritään saamaan esiin joukkotiedotusvälineissä.

Julkisuusperiaate
Periaate, joka liittyy demokraattiseen päätöksentekoon. Se tarkoittaa yleisten asiakirjojen julkisuutta ja yleiseen päätöksentekoon liittyvien kokousten julkisuutta. Julkisuusperiaatteen avulla kansalaiset voivat valvoa päätöksentekoa ja valitsemiensa edustajien toimintaa. Yhdistyslaki ja yhdistysten säännöt rajoittavat kokousten asiakirjojen julkisuutta.

Asiakirjajulkisuus on avoimen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisen tiedonsaantioikeuden ydin. Asiakirjat ovat tärkeitä selvitettäessä päätöksentekoa, päätösten sisältöä, syitä ja perusteita. Avoin tiedonsaanti on julkisen keskustelun kannalta välttämätöntä. Päätöksenteon perustelut on dokumentoitava, ja päätöksiä koskevat asiakirjat on rekisteröitävä.

Ks. henkilötietolaki 523/1999.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/
19990523?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D
=henkil%C3%B6rekisterilaki showtoc=false;target=IDMATCH(id,19870471.sd.

Ks. EU:n asiakirjajulkisuuden periaate.
http://europa.eu.int/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!
celexapi!prod!CELEXnumdoc&lg=fi&numdoc=31995L0046&model=guichett.

Ks. laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999.
http://www.om.fi/23955.htm.

Järjestäytyminen
Kokouksen alkutoimiin kuuluva kohta, jossa valitaan kokousvirkailijat eli kokouksen toimihenkilöt.

Jäsen
Henkilö, yhdistys, tai säätiö, joka kuuluu johonkin järjestöön, seuraan tai yhdistykseen. Yhdistyksen jäsenellä on milloin tahansa oikeus erota yhdistyksestä. Hän voi ilmoittaa siitä joko kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Yhdistyslain (15 §) mukaan jäsen voidaan myös erottaa, ja erottamisesta päättää yhdistyksen kokous, ellei säännöissä toisin mainita.

Ulkomaalaisen jäsenyydestä, ks. yhdistyslaki (10 §). Ks. myös asianosainen, jääviys, täysivaltainen jäsen, vajaavaltainen jäsen.

Jäseneksi liittyminen
Yhdistyslain (12 §) mukaan yhdistyksen jäseneksi liittymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty.

Jäsenen eroaminen
Yhdistyslain (13 §) mukaan jäsenellä on oikeus erota milloin tahansa yhdistyksen jäsenyydestä. Eroamisilmoitus toimitetaan kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.

Jäsenen erottaminen
Yhdistyslain (14–15 §) mukaan yhdistys voi erottaa jäsenen jollakin säännöissä määrätyllä erottamisperusteella. Erottamisesta päättää yhdistyksen kokous. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy, ja jäsenelle tulee tarjota tilaisuus selvityksen antamiseen ennen erottamista. Jäsen ei ole yhdistyksen kokouksessa esteellinen äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta. Ks. esteellisyys, jääviys

Jäsenluettelo
Luettelo yhdistyksen jäsenistä. Luetteloon, jota yhdistyslain (11 §) mukaan hallituksen on ylläpidettävä, on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka, sekä ulkomaalaisen jäsenen osalta kansallisuus. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta säädetään muutoin henkilörekisterilaissa (471/1987). Tietojen luovuttamisesta päättää yhdistyksen hallitus.

Jääviys
Jääviys eli esteellisyys tarkoittaa esteellisyyttä päätöksenteossa. Yhdistyslain (37 §) mukaan yhdistyksen jäsenen ja yhdistyksen etujen mennessä ristiin, henkilön on jäävättävä itsensä eli pitäydyttävä päätöksenteosta. Ks. myös asianosainen.

Kannatus
Tuen antaminen tehdylle ehdotukselle. Kannatus ilmaistaan erillisessä, pyydetyssä puheenvuorossa kokousasiasta käydyn keskustelun aikana. Yleisen käytännön mukaan asiasta äänestettäessä otetaan mukaan vain kannatetut ehdotukset. Vaaleissa kannatusta ei tarvita, elleivät yhdistyksen työjärjestys tai säännöt toisin määrää tai ellei kokous toisin päätä. Kannatuksesta on hyvä sopia työjärjestyksen sopimisen yhteydessä. Ks. myöhästynyt kannatus, äänestys.

Keskustelu
Kokousasian käsittelyn vaihe, jossa pyydetyillä puheenvuoroilla otetaan siihen kantaa. Keskustelu alkaa, se käydään, ja se tulee päättää nuijan kopautuksella. Keskustelun aikana esitetään ehdotukset, kannatukset ja vastustukset. Keskustelu seuraa asian käsittelyn kaavan mukaisesti asian esittelyä. Keskustelu voidaan jakaa yleiskeskusteluun ja yksityiskohtaiseen keskusteluun. Yleiskeskustelussa kokousasiaa pohditaan yleisellä tasolla periaatteellisesti. Yksityiskohtaisessa keskustelussa asiaa käsitellään kohta kohdalta.

Keskustelun johtaminen
Yksi puheenjohtajan tärkeimmistä tehtävistä kokouksen aikana. Keskustelun johtaminen asian käsittelyn kaavan kohtana sisältää keskustelun avaamisen, puheenvuorojen myöntämisen, keskustelun ohjaamisen ja valvomisen sekä keskustelun päättämisen.

Keskustelun rajoittaminen
Puheenvuorojen keston tai määrän rajoittaminen keskustelun aikana. Puheenjohtaja tai kuka tahansa osanottajista voi ehdottaa puheenvuorojen rajoittamista. Rajoitusehdotus tarvitsee kannatuksen. Rajoitusehdotus tehdään työjärjestyspuheenvuorossa. Ks. myös etuoikeutettu puheenvuoro.

Koalitio
Liittoutuma, liittoutuminen, yhteenliittyminen. Kiinteä yhteenliittymä voi muodostua esimerkiksi valtioista, puolueista, intressiryhmistä tai jäsenistä. Koalitiota käytetään kokoustaktisesti, jolloin se neuvottelee yhteisten päämäärien edistämiseksi.

Koeäänestys
Äänestys, jolla pyritään nopeuttamaan päätösasian käsittelyä. Koeäänestyksessä ei lasketa ääniä, vaan puheenjohtaja ainoastaan arvioi tuloksen. Arviosta tulee kokouksen päätös, mikäli kukaan ei vastusta puheenjohtajan tulkintaa.

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Ihmis-ja perusoikeuksiin kuuluva oikeus kokoontua lupaa hankkimatta keskustelemaan poliittisista ja muista yleisistä asioista.

Ks. Perustuslaki 13 §.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search%
5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20perustuslaki

Kokouksen alkutoimet
Kokouksen aloittamiseen ja järjestäytymiseen liittyvät toimet. Näitä ovat kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen, tarvittaessa kokousvirkailijoiden valitseminen eli järjestäytyminen, esityslistan hyväksyminen sekä tarvittaessa edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen (ellei erikseen ole valittu pöytäkirjantarkastajia). Ks. myös asian käsittelyn kaava, kokouksen kulku.

Kokouksen keskeyttäminen
Kokouksen tai käsiteltävän päätösasian keskeyttäminen neuvottelua tai virkistäytymistä varten sekä esimerkiksi kokoustaktisista syistä. Puheenjohtaja tai osanottaja voi ehdottaa keskeyttämistä. Puheenjohtaja ilmoittaa tauon pituuden sekä sen, milloin tauon jälkeen kokous jatkuu.

Kokouksen kulku
Vakiintunut järjestys, jonka mukaan kokous etenee ja jonka mukaan esityslista laaditaan. Kokous koostuu seuraavista osioista:
1. Alkutoimet
2. Ilmoitusasiat
3. Päätösasiat
4. Muut asiat
5. Lopputoimet

Kokouksen lopputoimet
Kokouksen päättämiseen ja tilaisuuden lopettamiseen liittyvät toimet. Kun kaikki kokouksen esityslistan asiat on käsitelty ja kun myös kohta "muut asiat" on lopetettu, siirrytään kokouksen lopputoimiin. Näitä ovat kokouksen päättäminen ja siihen liittyvät mahdolliset ritualistiset toimet, esimerkiksi loppulaulu ja -sanat. Puheenjohtaja esittää myös kiitokset ja julistaa kokouksen päättyneeksi. Ks. myös kokouksen kulku.

Kokous
Kokous on sääntöihin ja vakiintuneisiin tapoihin sidottu, määrämuotoinen vuorovaikutustilanne, jonka tarkoituksena on tehdä päätöksiä. Ks. yhdistyksen kokous, yleinen kokous, yksityinen kokous.

Kokousasia
Kokouksessa käsiteltävä joko ilmoitusasia tai päätösasia. Myös esityslistan kohta "muut asiat" on kokousasia.

Kokousasiakirja
Kokoukseen liittyvä virallinen kirjallinen dokumentti, jolla on tiedottava, oikeudellinen ja historiallinen arvo. Ks. asiakirja, esityslista, kokouskutsu, pöytäkirja, valtakirja.

Kokouskutsu
Asiakirja, jonka avulla kokous kutsutaan koolle. Kokouskutsu laaditaan kokouksen valmisteluvaiheessa. Yhdistyslaki (24 §) ja yhdistyksen säännöt määrittelevät antamisajankohdan ja -tavan. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka. Se on myös päivättävä ja koollekutsujan allekirjoitettava. Ks. myös esityslista.

Katso kokouskutsumalli.

Sivustolla enemmän kokouskutsusta kohdassa Kokouksen valmistelu/ kokousasiakirjojen valmistelu.

Kokoustaito
Kyky käyttää puheviestintätaitoja tarkoituksenmukaisesti omien viestintätavoitteiden saavuttamiseksi kokouskontekstissa. Kokoustaito on osa yksilön veistintäosaamista eli kommunikatiivista kompetenssia. Kokoustaitoon liittyy olennaisesti myös kokoustekniikan hallinta ts. taito toimia vakiintuneiden kokouskäytänteiden ja kokouksen toimintaa säätelevän yhdistyslain säädösten edellyttämällä tavalla.

Kokoustekniikka
Kokousrutiinien ja kokouksen menettelytapojen eli proseduurien tuntemus ja hallinta. Kokoustekniikka on osa kokoustaitoa, joka puolestaan on osa yksilön viestintäosaamista eli kommunikatiivista kompetenssia. Kokousteknistä osaamista voidaan käyttää myös kokoustaktisesti. Ks. proseduraalinen viestintä.

Kokousvirkailija
Kokoukseen valittava toimihenkilö. Kokousvirkailijoita ovat puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastaja ja ääntenlaskija, eli henkilöt, joilla on tietty asema ja määriteltyjä tehtäviä kokouksessa.

Kollegiaalinen äänestysjärjestys
Äänestys, jossa kaikista ehdotuksista äänestetään käsittelyn nopeuttamiseksi samalla kertaa. Kun kaikki äänet on laskettu, päätökseksi julistetaan eniten ääniä saanut ehdotus, vaikka sillä olisikin vain pienen vähemmistön kannatus. Ks. parlamentaarinen äänestysjärjestys, yksityiskohtainen äänestysjärjestys, lyhyt äänestysjärjestys, ryhmittäinen äänestysjärjestys, äänestysjärjestys.

Kollokvio
Tieteellinen kokous eli keskustelutilaisuus, johon asiantuntijat kokoontuvat vaihtamaan mielipiteitä keskenään.

Komissio
Valtuuskunta, toimikunta, työryhmä.

Komitea
Eri alojen asiantuntijoista koostuva toimikunta, joka on osa suurempaa päätöksenteko-organisaatiota. Komitealle on annettu tehtäväksi jonkin asian selvittely ja sen pohjalta mietinnön ja ehdotusten laatiminen. Pieni ryhmä pystyy perehtymään asioihin suurta nopeammin ja perusteellisemmin. Komiteatyöskentelyn tavoite on taustoittaa ja nopeuttaa päätöksentekoa.

Kommentti, kommenttipuheenvuoro
Mielipiteen ilmaisu tai lisäselvennys puheenvuorossa, joka pyydetään tavanomaisesti. Kommentti ei ole etuoikeutettu puheenvuoro. Vrt. repliikki, joka on etuoikeutettu puheenvuoro. Ks. tavanomainen puheenvuoro.

Kommunikea
Jonkin päätöksentekoelimen julkisuuteen antama virallinen ilmoitus tai tiedonanto, jolla julkistetaan kannanotto tai päätös.

Konferenssi
Kansainvälinen neuvottelukokous. Ks. kongressi.

Konflikti
Osapuolten välinen ongelmatilanne, jossa molemmat osapuolet pitävät toisen osapuolen ajatuksia ja kantoja väärinä ja omia mielipiteitään oikeina. Konflikti voi kokouskontekstissa olla paitsi yksilön sisäinen roolikonflikti, myös yksilöiden tai yksilön ja ryhmän välinen ristiriita. Lisäksi se voi olla ryhmien välinen.

Kongressi
Kansainvälinen neuvottelukokous, konferenssi, joka voi kestää useita päiviä.

Konsensus
Yksimielisyys, yksimielinen sopimus. Kokouksen päätösasiassa kaikkien yksimielisesti hyväksymä ehdotus. Ryhmä saavuttaa harvoin konsensuksen, koska sen jäsenillä on erilaisia intressejä. Mikäli asiassa ei saavuteta yksimielisyyttä, siitä joudutaan järjestämään äänestys tai vaali.

Kontakti
Yhteydenpito, kanssakäyminen, kosketus, yhteys.

Konventio
Sopimus, monenkeskinen yleissopimus. Vakiintunut menettelytapa.

Konventti
Eräänlainen kokous; yhdistyksen tai muun ryhmittymän kokoontuminen määrätarkoitusta varten.

Koollekutsuja
Henkilö, joka kutsuu kokouksen koolle kokouskutsulla. Hän myös avaa kokouksen ja toimii puheenjohtajana, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja. Monesti koollekutsuja valitaan jatkamaan puheenjohtajana.

Kooperatiivinen
Yhteistyöhön perustuva tai siihen pyrkivä. Kooperatiivinen osallistuja edistää myönteistä ilmapiiriä ja hyvien tulosten syntymistä.

Käytäväkeskustelu
Epävirallinen keskustelu, joka käydään varsinaisen virallisen kokouksen ulkopuolella. Käytäväkeskusteluissa voidaan mm. keventää kokouksen ilmapiiriä ja keskustella tai sopia epävirallisesti saavutetuista tuloksista tai jatkosuunnitelmista.

Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Kokousasia, joka kuuluu kokouksen alkutoimiin. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus kannattaa todeta jo ennen järjestäytymistä eli kokousvirkailijoiden valintaa. Toteamismenettely on kolmivaiheinen: Puheenjohtaja selostaa laillisuuden ja päätösvaltaisuuden ehdot, tarkistaa sitten toteutuvatko ne, ja lopuksi osoittaa niiden tulleen täytetyiksi tai jääneen täyttymättä. Ks. mitätön päätös, moitteenvarainen päätös, pätemätön päätös.

Lautakunta
Tiettyä tehtävää hoitamaan valittu monijäseninen elin.

Liitto
Liitto eli unioni on yhteenliittymä yhteisen asian ajamiseksi.

Lojaalius
Uskollisuus, kuuliaisuus, luotettavuus.

Luottamushenkilö
Henkilö, jolle päätöksenteossa on annettu luottamustoimi tai luottamustehtävä. Kunnallinen päätöksenteko tapahtuu luottamushenkilöiden muodostamissa kuntalain alaisissa toimielimissä, kuten lautakunnissa.

Luottamustehtävä, luottamustoimi
Luottamushenkilölle annettu julkinen tehtävä, kunniatehtävä, jonka hoitamista pidetään kansalaisvelvollisuutena.

Lyhyt äänestysjärjestys
Äänestysjärjestys, jota kutsutaan lyhyeksi siitä syystä, että äänestys voi katketa heti lykkäykseen tai seuraavassa äänestyksessä hylkäykseen. Parlamentaarinen äänestysjärjestys, jonka vaiheet ovat seuraavat:
1. Lykkäys - päätetään nyt
2. Pääehdotus - hylkäysehdotus (jos hylkäysehdotus voittaa, äänestys päättyy)
3. Pääehdotus - kaikki muutosehdotukset (eli vastaehdotukset) yhdessä (jos pääehdotus voittaa, äänestys päättyy)
4. Pääehdotus - etäisin eli eniten pääehdotuksesta poikkeava muutosehdotus
5. Voittanut - seuraavaksi etäisin muutosehdotus
jne.
Viimeisessä äänestyksessä voittanut tulee kokouksen päätökseksi. Lyhyttä äänestysjärjestystä kannattaa käyttää erityisesti silloin, kun on useita kannatettuja ehdotuksia ja kun pääehdotuksella tai hylkäysehdotuksella on vahva kannatus. Näin asian käsittely nopeutuu.
Ks. kollegiaalinen äänestysjärjestys, ryhmittäinen äänestysjärjestys, yksityiskohtainen äänestysjärjestys, äänestysjärjestys.

Lykkäysehdotus
Ehdotus, jossa puheenvuoron käyttäjä esittää päätösasian siirtämistä myöhemmin ratkaistavaksi, sen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi tai sen siirtämistä jonkin muun elimen valmisteltavaksi. Lykkäysehdotus saattaa koskea koko kokousta, jotain sen osaa tai jotakin asiaa. Ks. myös palautus, pöydällepano, ehdotuslaji.

Läsnäolo-oikeus
Yhdistyksen jäsenen tai henkilökohtaisesti kokoukseen kutsutun oikeus olla läsnä kokouksessa. Kokous voi myöntää myös ulkopuoliselle luvan läsnäoloon.

Masinoida
Oman mielipiteen vieminen itsepintaisesti läpi kokouksessa. Masinointi voi tarkoittaa myös toimimista ennakkoon oman idean läpiviemisen varmistamiseksi.

Memorandum
Memorandum eli muistio on määräryhmälle kohdistettu kirjallinen selvitys sellaisista seikoista, jotka pitäisi ottaa huomioon ryhdyttäessä toimimaan tai tehtäessä päätöksiä. Vrt. pöytäkirja

Menettelytapakysymykset
Kokouksen pitämiseen liittyvät sopimuksenvaraiset seikat, joista päätetään heti tilaisuuden alussa tai tarvittaessa, ellei ennalta hyväksyttyä työjärjestystä ole olemassa. Menettelytapavalinnat ohjaavat ja säätelevät kokouksen toimintaa.

Mies ja ääni-periaate
Yhdistyslain (25 §.) mukainen periaate, jonka mukaan jokaisella yhdistyksen äänioikeutetulla jäsenellä on päätöksenteossa yksi ääni. Jokainen ääni on tasaveroinen.

Mitätön päätös
Yhdistyslain (33 §) mukaan päätös on mitätön, jos se loukkaa jonkun yhdistykseen kuulumattoman oikeutta, ilman jäsenen suostumista vähentää hänelle vakuutettua erityistä etua yhdistyksessä tai vähentää jäsenen yhdenvertaisuutta yhdistyksessä. Yhdistykseen kuuluva tai siihen kuulumaton henkilö voi näissä tapauksissa vedota tuomioistuimeen, joka mitätöi tehdyn päätöksen. Ks. laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen, moitekanne, moitteenvarainen päätös, nulliteettipäätös, päätöksen moittiminen.

Moitekanne
Juridinen toimenpide päätöksen moittimiseksi. Kanteen avulla tehtyä päätöstä moititaan. Yhdistyslaissa (32-24 §) on määräyksiä moitekanteen esittämisestä. Kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa sen paikkakunnan alioikeudessa, jossa yhdistyksen kotipaikka sijaitsee. Ks. eriävä mielipide, vastalause, mitätön päätös, moitteenvarainen päätös, pätemätön päätös.

Moitteenvarainen päätös
Päätös, joka ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai joka muuten on yhdistyslain (32 §) mukaan yhdistyksen sääntöjen vastainen. Päätös ei ole välttämättä mitätön päätös. Moitteenvaraisuus tarkoittaa, että kokouksen päätös voidaan kumota tuomioistuimen päätöksellä. Ks. moitekanne, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

Muistio
Muistio eli memorandum on määräryhmälle (esim. työryhmälle) kohdistettu kirjallinen selvitys sellaisista seikoista, jotka pitäisi ottaa huomioon ryhdyttäessä toimimaan tai tehtäessä päätöksiä. Neuvottelusta laaditaan usein muistio. Kokouksesta sen sijaan on yhdistyslain (31 §) mukaan aina laadittava pöytäkirja.

Muut asiat
Kokousasia, esityslistan kohta, jossa voidaan ottaa käsiteltäväksi erityisesti osanottajien aloitteesta esityslistassa mainitsemattomia, kokouksen aikana esille tulevia asioita, aloitteita tai ehdotuksia sekä esityslistan kohdasta "ilmoitusasiat" tähän kohtaan siirrettyjä asioita, mikäli yhdistyksen säännöt tai yhdistyslaki eivät toisin määrää. Yhdistyksen säännöissä voi olla maininta, ettei kokous voi käsitellä esityslistassa mainitsemattomia asioita. Usein vähämerkityksisistä asioista voidaan kuitenkin tehdä päätöksiä jo samassa kokouksessa. Ks. myös ilmoitusasia, päätösasia. Lyh. usein META (muut esille tulevat asiat).

Muutosehdotus
Muutosehdotus eli vastaehdotus on ehdotus, joka sisältää pääehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen. Vastaehdotus eli muutosehdotus on pääehdotusta jollain tapaa muuttava ehdotus, ja se kilpailee pääehdotuksen kanssa kannatuksesta.

Muutosilmoitus
Yhdistyslain (52 §) mukainen ilmoitus yhdistyksen puheenjohtajan, nimenkirjoittajien tai sääntöjen vaihtumisesta. Muutosilmoitus toimitetaan yhdistysrekisteriin merkittäväksi. Ks. sääntömuutos.

Myöhästynyt kannatus
Kannatus, joka tehdään keskustelun päättyneeksi julistamisen jälkeen. Puheenjohtajan tulee todeta, että puheenvuoro myöhästyi ja että ehdotus ei näin ollen pääse äänestykseen.

Määräenemmistö
Enemmistö, jonka mukaan voittavan ehdotuksen tulee saada tietyn suuruinen enemmistö (esim. ¾), jotta päätös voidaan tehdä. Yhdistyksen säännöissä voi olla erilaisia vaatimuksia määräenemmistöstä. Ks. ehdoton enemmistö, suhteellinen enemmistö, yksinkertainen enemmistö.

Neuvosto
Ryhmä, joka huolehtii tietyistä hallinnollisista, lainsäädännöllisistä tai johtotehtävistä tai joka toimii neuvoa-antavana elimenä.

Nimenkirjoittajat
Henkilöt, joilla on yhdistyslain (36 §) mukaan oikeus edustaa yhdistystä ja käyttää nimenkirjoitusoikeutta. Hallituksen puheenjohtajalla on oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Joskus yhdistyksen säännöissä rajoitetaan nimenkirjoitusoikeutta niin, että kahdella tai useammalla on vain yhdessä oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Nimenkirjoittajan tulee olla täysivaltainen. Ks. myös vajaavaltainen jäsen, edustaja.

Nimenkirjoitusoikeus
Oikeus edustaa yhdistystä, oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Yhdistyslaissa määrätään, että hallituksen puheenjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus; lisäksi yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, keillä muilla tämä oikeus on. Ks. edustaja, nimenkirjoittajat.

Nimitys
Nimittäminen eli määrääminen johonkin tehtävään tai toimeen.

Nulliteettipäätös
Lainvastainen, mitätön päätös, jota ei tarvitse panna toimeen, Termi on peräisin matematiikasta, jossa se tarkoittaa nollaisuutta. Nulliteetti-termiä käytetään myös kuntapuolella viittaamaan itsessään, jo syntyessään pätemättömään päätökseen.

Opportunismi
Oman edun ajaminen mukautumalla mielipiteisiin tai oloihin ilman selviä omia periaatteita omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Termi on peräisin politiikasta, ja kokouskontekstissa sillä on yleensä negatiivinen sävy.

Osallistumisilmoitus
Ilmoitus kokoukseen osallistumisesta. Joskus yhdistyksen säännöissä määrätään, että voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta, jäsenen on etukäteen ilmoitettava yhdistykselle osallistumisestaan kokoukseen. Osallistumisilmoituksen täytyy tapahtua kokouskutsussa mainittuun päivämäärään mennessä.

Palautus
Lykkäysehdotus, jossa osanottaja ehdottaa asian palauttamista valmistelun suorittaneelle elimelle sen uutta tai tarkempaa selvitystä varten. Ks. myös pöydällepano.

Palaveri
Epävirallinen kokous; palaveri-nimeä käytetään usein myös epävirallisista tapaamisista.

Paneelikeskustelu
Korokekeskustelu; julkinen, määrämuotoinen viestintätilanne, jossa eri näkökantoja edustavat, yleensä ennalta valitut osanottajat keskustelevat puheenjohtajan johdolla ja jota yleisö seuraa. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun tai ainakin esittää kysymyksiä ns. foorumi-vaiheessa.

Parlamentaarinen äänestysjärjestys
Äänestys, jossa päätösvaihtoehdoista äänestetään pareittain. Voittajaksi näistä vastakkain asetetusta kahdesta ehdotuksesta tulee se, joka on saanut puolelleen eniten ääniä. Parlamentaarisia äänestysjärjestyksiä ovat yksityiskohtainen äänestysjärjestys, lyhyt äänestysjärjestys ja ryhmittäinen äänestysjärjestys. Ks. myös kollegiaalinen äänestysjärjestys, äänestysjärjestys.

Perusilmoitus
Ilmoitus yhdistyksen rekisteröimiseksi yhdistysrekisteriin. Yhdistyslain (48 §) mukaan perusilmoituksessa ilmoitetaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja nimenkirjoittajien täydelliset nimet sekä kotikunnat. Ilmoitus tehdään kirjallisesti yhdistysrekisteriin. Perusilmoitukseen liitetään yhdistyksen perustamisasiakirja ja säännöt. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja allekirjoittaa ilmoituksen ja vakuuttaa, että siinä annetut tiedot ovat oikeita, ja että nimenkirjoittajat ovat täysivaltaisia. Ks. myös vajaavaltainen jäsen.

Perustajajäsen
Yhdistyksen perustamiseen osallistunut henkilö. Ks. perustamisasiakirja, perusilmoitus, yhdistysrekisteri.

Perustamisasiakirja
Perustamisasiakirja eli perustamiskirja on yhdistyksen perustamisesta laadittava asiakirja, johon on liitettävä yhdistykselle laaditut säännöt. Perustamiskirja päivätään, ja sen allekirjoittaa vähintään kolme yhdistyksen jäsentä. Asiakirja toimitetaan yhdistysrekisteriin.

Perustava kokous
Perustava kokous eli perustamiskokous on kokous, joka kutsutaan koolle ja joka pidetään yhdistyksen perustamiseksi. Siinä päätetään yhdistyksen perustamisesta, hyväksytään yhdistykselle nimi ja yhdistyksen säännöt, sovitaan jäsenmaksusta, valitaan toimihenkilöt sekä keskustellaan tulevasta toiminnasta. Usein tehdään päätös myös yhdistysrekisteriin rekisteröinnistä tai keskusjärjestöön liittymisestä. Heti perustavan kokouksen jälkeen kokoontuu vastavalittu hallitus, joka ryhtyy suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdistyksen toimintaa. Ks. rekisteröity yhdistys ja rekisteröimätön yhdistys

Plenaari
Täysistunto. Plenaari voi olla myös kaikille osanottajille tarkoitettu esitelmä tai kokous konferenssin yhteydessä.

Ponsi
Vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehty päätös, jolla jokin elin velvoitetaan selvittämään tai valmistelemaan jotakin asiaa; esim. ehdotus-, lisä-, loppu- tai toivomusponsi. Ks. aloite.

Proseduraalinen viestintä
Viestintätaidon osa, johon sisältyy tietoa ja taitoa toimia erilaisissa määrämuotoa vaativissa viestintäkonteksteissa. Kokouksessa kokousrutiinien ja kokouksen lakisääteisten ja sääntömääräisten menettelytapojen eli proseduurien hallitseminen kuuluu kokoustekniikkaan ja on siten osa kokoustaitoa ja yksilön viestintäosaamista.

Puheenjohtaja
Kokousvirkailija, joka valmistelee ja johtaa kokoukset ja joka tarvittaessa edustaa yhdistystä, vastaa tiedottamisesta sihteerin ohella sekä huolehtii päätösten toteutumisesta. Puheenjohtajan tulisi olla puolueeton johtaessaan kokousta, mutta osanottajana äänestyksissä ja vaaleissa myös puheenjohtaja on oikeutettu äänestämään. Lisäksi puheenjohtaja voi käyttää puheenvuoroja asian käsittelyvaiheessa. Tällöin hän merkitsee itselleen puheenvuoron ja tiedustelee muilta osallistujilta sallitaanko se. Puheenjohtajana hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin osanottajilla. Puheenjohtajalle valitaan usein varapuheenjohtaja, joka johtaa puhetta varsinaisen puheenjohtajan ollessa estynyt.

Sivustolla enemmän puheenjohtajan tehtävistä kohdassa Kokouksen kulku/ Kokousvirkailijat/ Puheenjohtaja.

Puheenjohtajan muistio
Puheenjohtaja tekee kokouksen aikana muistiinpanoja keskustelun aikana pyydetyistä puheenvuoroista, ehdotusten pääsisällöstä ja kannatuksesta. Muistiinpanojen avulla puheenjohtaja voi jakaa puheenvuoroja, tehdä yhteenvetoja sekä todeta ja tarkistaa ehdotuksia. Niiden avulla hän voi myös todeta, onko pöytäkirja oikein laadittu ja kokouksen kulun mukainen.

Puheenvuoro, puheenvuoron pyytäminen
Spontaani tai etukäteen valmisteltu puhe-esitys, joka liittyy keskusteluun. Puheenvuoro pyydetään puheenjohtajalta esimerkiksi kädennostolla tai kirjallisesti. Puheenvuorot jaetaan tavanomaisiin puheenvuoroihin ja etuoikeutettuihin puheenvuoroihin. Puheenjohtaja jakaa tavanomaiset puheenvuorot niiden pyytämisjärjestyksessä. Vain etuoikeutetut puheenvuorot menevät aiemmin pyydettyjen puheenvuorojen edelle.
Ks. Keskustelun rajoittaminen

Puheoikeus
Kokouksen osallistujan oikeus osallistua keskusteluun ja käyttää puheenvuoroja. Puheoikeus voidaan myöntää myös esimerkiksi kokouksen ulkopuoliselle asiantuntijalle, jolla näin ollen on mahdollisuus vaikuttaa muiden mielipiteisiin ja sitä kautta päätöksiin. Puheoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan sovitusti, työjärjestystyspuheenvuorossa. Siinä voidaan tehdä ehdotus puheajan tai puheenvuorojen määrän rajoittamisesta. Ks. puheenvuoro, puheenvuoron pyytäminen, keskustelun rajoittaminen, täysivaltaisuus, vajaavaltaisuus, äänioikeus.

Pätemätön päätös
Pätemätön päätös voi yhdistyslain (32 §) mukaan syntyä menettelyvirheestä, lain rikkomisesta tai sääntöjen noudattamattomuudesta. Moitekanteella yhdistystä vastaan päätös voidaan julistaa pätemättömäksi. Jollei kannetta nosteta määräajassa, on päätöstä pidettävä pätevänä. Ks. myös laillisuus ja päätösvaltaisuus, mitätön päätös, moitteenvarainen päätös.

Pääehdotus
Pohjaehdotus, jonka lähtökohtana on usein hallituksen, työryhmän, johtokunnan tai muun elimen valmistelema ehdotus. Jos etukäteen valmisteltua ehdotusta ei ole, keskustelussa ensiksi tehty ehdotus voi toimia pääehdotuksena. Puheenjohtaja nimeää ehdotukset asian käsittelyn kaavan kohdassa "ehdotusten toteaminen ja tarkistus". Ks. hylkäysehdotus, lykkäysehdotus, muutosehdotus eli vastaehdotus.

Päätökseen-puheenvuoro
Päätökseen kohdistuva etuoikeutettu puheenvuoro, joka pyydetään asian käsittelyn kaavan kohdassa "päätöksen moittiminen". Päätökseen-puheenvuoroja ovat eriävä mielipide ja vastalause. Eriävällä mielipiteellä tarkoitetaan päätöksen moittimista suullisesti. Vastalause on kirjallinen ja perusteltu, ja se liitetään pöytäkirjaan ennen sen puhtaaksikirjoittamista. Eriävä mielipide tai vastalause jätetään silloin, kun kokous vastustuspuheenvuorosta huolimatta tekee päätöksen, johon osanottaja ei voi yhtyä. Ks. tavanomainen puheenvuoro.

Päätöksen moittiminen
Kokouspuheenvuorossa ilmaistu tyytymättömyys tehtyyn päätökseen. Kokouksen osanottaja voi vastustaa päätöstä esittämällä eriävän mielipiteen tai vastalauseen asian käsittelyn kaavan kohdassa "päätöksen moittiminen". Päätöstä on moitittava ennen kuin päätösasia julistetaan loppuun käsitellyksi. Ks. mitätön päätös, moitteenvarainen päätös, moitekanne.

Päätöksenteko
Päätöksen syntymiseen liittyvä prosessi, joka koostuu asian vireillepanosta, asian valmistelusta, päätöksestä, päätöksen täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanon valvonnasta. Asian käsittelyn kaava mahdollistaa päätösasian käsittelyn ja päätöksenteon niin, että päätös syntyy oikeassa järjestyksessä. Menettelyvirhe päätöksenteossa voi johtaa päätöksen moittimiseen. Ks. menettelytapakysymykset.

Päätöksen vahvistaminen
Päätöksen varmentaminen päätöksen ilmoittamisen jälkeen. Puheenjohtaja vahvistaa tehdyn ja kertaalleen ilmoitetun päätöksen nuijan kopautuksella. Vahvistettu päätös merkitään pöytäkirjaan. Päätöksen vahvistamisen jälkeen päätöstä voidaan moittia eriävällä mielipiteellä tai vastalauseella asian käsittelyn kaavan kohdassa "päätöksen moittiminen". Lopuksi asia julistetaan loppuun käsitellyksi.

Päätös
Kokouksen tai neuvottelun lopputulos, joka merkitään pöytäkirjaan. Päätös voi syntyä yksimielisesti (konsensus) tai äänestyksessä. Päätös pyritään saamaan aikaan demokraattisesti keskustelemalla. Myös kokouksen päätös hylätä asia eli hylkäys on päätös.

Päätösasia
Kokousasia, jota varten on kokoonnuttu ja josta tehdään päätös. Kokousasiat käsitellään esityslistan osoittamassa järjestyksessä.

Päätösehdotus
Ehdotus päätöksen tekemiseksi. Päätösehdotus tehdään kokouksessa keskustelun aikana. Päätösehdotusta voidaan myös valmistella ennalta (esim. työryhmässä). Puheenjohtaja tai kuka tahansa muu päätösvaltainen osanottaja voi ehdottaa päätöksen tekemistä: "Teen seuraavan päätösehdotuksen…" Ks. myös ehdotuslaji.

Päätösvalta
Valta päättää. Yhdistyslain (31 §) mukaan päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Yhdistyksessä ylintä valtaa käyttää yhdistyksen kokous. Päätösvaltaa voidaan myös joissakin asioissa jakaa ja delegoida säännöissä määrätyllä tavalla mm. yhdistyksen valtuutetuille. Päätösvaltaisuus tarkistetaan esityslistan kohdassa laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Pöydällepano
Ehdotus lepäämään jättämisestä. Se tehdään yleensä lykkäysehdotuksessa. Lykkäyksen seurauksena asia siirretään ratkaistavaksi myöhemmin sovitusti, esim. myöhemmässä kokouksessa. Pöydällepano on tarpeen, jos asia on puutteellisesti valmisteltu, jos käsittelyssä ilmenee lisäselvitysten tarvetta tai jos asia vaatii harkintaa. Pöydällepano voi olla myös kokoustaktinen keino oman edun ajamiseksi. Ks. palautus.

Pöytäkirja
Kokouksesta laadittu virallinen ja juridinen asiakirja, johon merkitään kokouksen kulku. Yhdistyslain (31 §) mukaan kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjan pitäminen on tärkeä velvoite, jotta voidaan nähdä, mitä ja miten on päätetty. Pöytäkirjan avulla selviää myös se, onko kokouksen osanottajalla oikeus moittia päätöstä. Pöytäkirja koostuu johdateosasta eli alkumerkinnöistä, pykäliin jaotellusta asiaosasta, vakuudeksi-osasta eli loppumerkinnöistä ja tarkistusmerkinnöistä. Erilaisia pöytäkirjalajeja on kolme: päätöspöytäkirja, selostuspöytäkirja ja keskustelupöytäkirja. Katso pöytäkirjantarkistus, pöytäkirjantarkastajat, asiakirja, kokouskutsu, esityslista.

Malli päätöspöytäkirjasta.

Pöytäkirjalajit
Pöytäkirja voi olla esityslistapöytäkirja, jossa ennalta laadittu esityslista täydennetään kokouksen jälkeen päätöspöytäkirjaksi. Pöytäkirja voi olla myös selostuspöytäkirja ja keskustelupöytäkirja.

Malli päätöspöytäkirjasta.

Sivustolla enemmän pöytäkirjalajeista kohdassa Kokouksen kulku/ Dokumentointi/ Pöytäkirjalajit.

Pöytäkirjanote
Osittainen jäljennös pöytäkirjasta, jolla osoitetaan kokouksen päätös. Otteeseen tulee sisältyä alkumerkinnät kokonaisuudessaan, kokouksen päätösvaltaisuutta koskeva pykälä, kokouksen toimihenkilöiden vaalipykälä, otteen tarkoittamaa asiaa koskeva pykälä, allekirjoitukset, pöytäkirjan tarkistuslausunto allekirjoituksineen sekä todistusmerkintä.

Pöytäkirjantarkastajat
Kaksi kokousvirkailijaa, joiden tehtävänä on tarkistaa kokouksen pöytäkirjan oikeellisuus ja varmentaa se allekirjoituksellaan. Huom. sana on yhdyssana, ja sen kirjoitusasussa on v. 1990 hyväksytyn yhdistyslain mukaisesti a-kirjain, joka tulee verbistä t a r k a s t a a (pöytäkirja). Toisinaan asiakirjoissa näkyy aiemmasta yhdistyslaista (1919) peräisin oleva, t a r k i s t a a - verbistä johdettu muoto "pöytäkirjantarkistajat".

Sivustolla enemmän pöytäkirjantarkastajien tehtävistä kohdassa Kokouksen kulku/ Kokousvirkailijat/ Pöytäkirjantarkastajat.

Pöytäkirjantarkastus
Menettely, jolla pöytäkirja todetaan oikein laadituksi ja kokouksen kulun mukaiseksi. Ks. pöytäkirjantarkastajat.

Raukeaminen
Ehdotuksen jättäminen pois äänestyksestä. Asian käsittelyn kaavan kohdassa "ehdotusten toteaminen ja tarkistaminen" katsotaan, onko ehdotus saanut kannatusta keskustelun kuluessa. MIkäli ehdotusta on keskustelun aikana kannatettu, se pääsee mukaan äänestykseen. Mikäli kannatusta ei ole, ehdotus raukeaa kannattamattomana eli se ei pääse äänestettävien ehdotusten joukkoon.

Rekisteröimätön yhdistys
Yhdistys, jota ei ole merkitty yhdistysrekisteriin, ei yhdistyslain (10. luku, 58-59 §) mukaan voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia eikä ottaa kantaa tai vastata tuomioistuimissa ja viranomaisten edessä. Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdystä toimesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Ks. rekisteröity yhdistys, rekisteröinti.

Rekisteröinti
Yhdistyksen ilmoittaminen perusilmoituksella viranomaisten pitämään yhdistysrekisteriin. Yhdistyslain (6 §) mukaan rekisteröity yhdistys on oikeuskelpoinen. Se voi esimerkiksi tehdä sitoumuksia, kantaa ja vastata tuomioistuimissa ja viranomaisten edessä. Usein jo perustamisen yhteydessä yhdistys rekisteröidään. Ks. myös rekisteröimätön yhdistys.

Rekisteröity yhdistys
Yhdistys, joka on merkitty yhdistysrekisteriin.Yhdistys ilmoitetaan yhdistysrekisteriin tekemällä rekisteri-ilmoitus. Rekisteröinnin jälkeen suomenkielinen yhdistys voi käyttää nimessään ry-merkintää. Ruotsiksi merkintä on rf ja saameksi rs. Yhdistyslain (6 §) mukaan rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Ks. rekisteröimätön yhdistys.

Repliikki
Etuoikeutettu puheenvuoro, jonka puheenjohtaja myöntää keskustelussa välittömästi jonkun puheenvuoron jälkeen riippumatta siitä, onko aiemmin pyydettyjä puheenvuoroja. Repliikki koostuu vain muutamasta sanasta, ja sitä pyydetään sanomalla "Puheenjohtaja, repliikki." Repliikki voi sisältää oikaisun, lisätiedon (tms.), mutta se ei saa käsitellä päätettävänä olevaa asiaa. Mikäli henkilö haluaa puhua käsiteltävänä olevasta asiasta, hänen tulee pyytää puheenvuoro normaalisti. Ks. tavanomainen puheenvuoro; vrt. kommentti, kommenttipuheenvuoro.

Ristiinäänestys
Äänestys, jossa eri ryhmien edustajat voivat äänestää toisiaan. Esimerkiksi kouluissa opettajat ja oppilaat voivat äänestää toistensa ehdokkaita koulu- tai oppilaitosneuvostoon.

Ryhmittäinen äänestysjärjestys
Parlamentaarinen äänestysjärjestys, jossa puheenjohtaja jakaa ehdotukset ryhmiin. Äänestys suoritetaan näiden keskenään erilaisten ryhmien kesken, ja voittaneen ryhmän ehdotukset pääsevät seuraavaan äänestykseen kukin erikseen. Näin saadaan selville, millä ehdotuksella on eniten kannatusta. Menettely on summittainen, ja soveltuu siksi vain pienehköihin asioihin, esimerkiksi jäsenmaksuista päättämiseen. Ks. kollegiaalinen äänestysjärjestys, lyhyt äänestysjärjestys, yksityiskohtainen äänestysjärjestys, äänestysjärjestys.

Salainen vaali, salainen äänestys
Äänestys, jossa ääntä ja äänestäjää ei voida yhdistää. Salainen äänestys merkitsee samaa kuin suljettu äänestys.

Seminaari
Pienryhmätilanne, erityisesti korkeakouluissa käytetty opetusmuoto, jossa opettajan tai muun ohjaajan johdolla keskustellaan annetusta aiheesta. Kokouksen yhteyteen voidaan järjestää seminaari, esim. pohjustamaan päätöksentekoa.

Seuranta
Jälkitoimiin, ns. jälkihoitoon, kuuluva päätösten toimeenpanon seuraaminen ja valvominen.

Sihteeri
Kokousvirkailija, jonka tehtävänä on pitää tarkkaa kirjaa kokouksen puheenvuoroista ja päätöksistä sekä laatia pöytäkirja. Yhdistyslaki ei edellytä, että sihteeri allekirjoittaisi pöytäkirjan, mutta vakiintuneen kokouskäytännön mukaan asiakirjan laatija allekirjoittaa sen puheenjohtajan lisäksi myös itse. Lisäksi sihteeri osallistuu kokouksen valmisteluun yhdessä puheenjohtajan kanssa ja huolehtii mm. tilavarauksista, kokouksessa tarvittavista välineistä sekä mahdollisesta tarjoilusta ja muusta ohjelmasta.

Sivustolla enemmän sihteerin tehtävistä kohdassa Kokouksen kulku/ Osallistujaroolit/ Kokousvirkailijat/ Sihteeri.

Sopuvaali
Henkilövalinta eli vaali, jossa tehtäviä ja toimia on yhtä paljon kuin ehdokkaita.

Suhteellinen enemmistö
Enemmistö, jossa voittava ehdotus saa suhteellisesti eniten ääniä verrattuna muihin ehdotuksiin. Tämä toteutuu kollegiaalisessa äänestysjärjestyksessä, jossa kaikki ehdotukset ovat äänestettävänä yhtä aikaa ja jossa voittavaksi ehdotukseksi saattaa tulla pienen vähemmistön kanta. Ks. myös ehdoton enemmistö, määräenemmistö, suhteellinen vaali.

Suhteellinen vaali(tapa)
Vaali, joka voidaan toimittaa siten, että kukin ääni annetaan ehdokaslistalle kokonaisuudessaan, tai niin, että ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle.

Ensin mainitussa tapauksessa kullakin ehdokaslistalla ensimmäisenä oleva saa vertailuluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänistä, kolmantena oleva kolmanneksen, jne.

Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kukin ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle. Kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut saa vertailuluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva kolmanneksen jne. Valituiksi tulevat määräytyvät molemmissa tapauksissa ehdokkaiden vertailulukujen perusteella.

Suhteellinen vaali voidaan toimittaa myös ilman ehdokaslistoja. Tällöin jokainen vaalissa annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken niin, että ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen, toisena oleva puoli ääntä, kolmantena oleva 1/3 ääntä jne. Valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä. Säännöissä voi olla määrätty myös joku muu tapa vaalin suorittamiseksi. Ks. enemmistö, enemmistövaali(tapa).

Suljettu lippuäänestys
Salainen äänestys tai salainen vaali, jossa äänestyslipun merkinnästä ei voida päätellä kuka äänen on antanut. Ks. avoin lippuäänestys.

Suljettu vaali, suljettu äänestys
Vaali tai äänestys, jossa ääntä ja äänenantajaa ei voida yhdistää. Henkilövaali toimitetaan salaisena vaalina eli suljettuna vaalina, jos yksikin osallistujista niin vaatii. Asiaäänestyskin voidaan toimittaa salaisena, jos yhdistyksen säännöt niin vaativat tai jos osallistujien enemmistö niin toivoo. Salainen äänestys toimitetaan useimmiten suljettuna lippuäänestyksenä. Vrt. avoin vaali, avoin äänestys. Ks. myös äänestystapa.

Suostuttelu
Argumentoinnin muoto, jolla pyritään vaikuttamaan muiden mielipiteisiin ja toimintaan. Suostuttelun vaikutus perustuu vastaanottajan oletettuihin tunnereaktioihin. Suostuttelukeinoja ovat mm. vetoaminen tunteeseen, tahtoon, tarpeisiin, toiveisiin, hyötyyn, menestymiseen, taitoon, harkintakykyyn, asiantuntemukseen, luotettavuuteen, ihmisjoukkoihin, yleiseen mielipiteeseen, asenteisiin ja ajattelutapoihin. Puhekäyttäytymisessä suostuttelevina tekijöinä toimivat usein ei-kielelliset viestit kuten esimerkiksi äänensävyt, katse ja eleet. Suostuttelua voidaan käyttää kokouksessa taktisesti.

Symposium, symposio
Asiantuntijakokous, jossa pidetään useita samaa aihetta käsitteleviä esitelmiä tai alustuksia.

Säännöt
Yhdistyksen toimintaa ohjaavat määräykset tai ohjeet. Yhdistysrekisteri hyväksyy yhdistyksen säännöt. Yhdistyslaki puolestaan määrittelee §:ssä 8, mitä yhdistyksen säännöissä tulee mainita. Myös sääntömuutokset tulee tehdä yhdistysrekisterin kautta. Ks. muutosilmoitus, perusilmoitus, sääntömuutos.

Sääntömuutos
Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen. Sääntömuutos tehdään siten, että muutosilmoitus toimitetaan yhdistysrekisteriin, joka sitten hyväksyy sääntömuutoksen. Yhdistyslain (27 §) mukaan sääntömuutos edellyttää määräenemmistöä ja tulee voimaan, kun se on merkitty yhdistysrekisteriin.

Sääntömääräinen asia
Yhdistyksen säännöissä määritelty asia. Ks. myös sääntömääräinen kokous.

Sääntömääräinen kokous
Yhdistyksen sääntöihin perustuva kokous. Yhdistyslain (20 §) mukaan yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Vuosikokous on sääntömääräinen kokous. Ks. yhdistyksen kokous, ylimääräinen kokous.

Talousarvio
Arvio yhdistyksen toimikauden tuloista ja menoista. Yhdistyksen kokous hyväksyy hallituksen valmisteleman talousarvion. Talousarvio on toiminnan suunnittelun ja järkevän taloudenpidon tärkeä instrumentti.

Tavanomainen puheenvuoro
Puheenvuoro, joka myönnetään pyytämisjärjestyksessä. Vrt. etuoikeutettu puheenvuoro.

Tilikausi
Aika tilien pitämisen alkamis- ja päättymisajankohdan välillä. Yhdistyslain (8 §) mukaan yhdistyksen säännöissä on mainittava yhdistyksen tilikausi. Tavallisimmin tilikautena käytetään kalenterivuotta. Ks. vuosikokous.

Tilinpäätös
Tilinpäätös on kirjanpitolain mukainen toimi kultakin tilikaudelta. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitteenä ilmoitettavat tiedot. Se on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden alkamisesta. Tilinpäätös edellyttää oikeiden ja riittävien tietojen antamista yhdistyksen toiminnasta.

Tilintarkastaja
Henkilö, joka tarkastaa kirjapidon lainmukaisuuden ja hyvän kirjanpitotavan mukaisuuden. Yhdistyslain (38 §) mukaan yhdistyksellä on oltava vähintään yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Edelleen yhdistyksen säännöissä (8 §) on ilmoitettava tilintarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi. Ks. tilintarkastuskertomus.

Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastajien raportti kirjanpidon lainmukaisuudesta ja hyvän kirjanpitotavan mukaisuudesta kuluneella tilikaudella. Pienissä yhdistyksissä riittää lyhyt tarkastusmerkintä tilinpäätöksen alle; tosin yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että tilintarkastajan on annettava tarkastuskertomus kirjallisena. Yhdistyksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä yhdistyslaissa ja tilintarkastuslaissa (93 6/94) säädetään.

Tilivelvollisuus
Yhdistyksen hallituksen velvoite yhdistykselle hoitaa sen taloudellisia asioita ja vastata niistä. Kirjanpidon eräs tarkoitus on toteuttaa tämä tilivelvollisuus. Ks. tilintarkastuskertomus.

Toimikausi
Vuosikokousten välinen aika. Yhdistyslaki (8 §) määrää yhdistyksen hallituksesta, että säännöissä on mainittava sen toimikausi.

Toimintakertomus
Yhdistyksen hallituksen toimikautensa päätteeksi kuluneesta toimikaudesta laatima selonteko, johon sisältyy luettelo määrätehtävissä toimineista henkilöistä ja tiedot kokouksista, toimikunnista, opinto-, harraste- ja tiedotustoiminnasta, edustamisesta, jäsenmäärästä sekä taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen lopussa tiivistetään toimintaa lyhyesti, arvioidaan toimikautta ja viitataan tulevaan toimintaan. Toimintakertomukseen liitetään tilintarkastuskertomus ja tilintarkastajien lausunto, ja se esitetään hyväksyttäväksi vuosikokouksessa.

Toimintasuunnitelma
Etukäteen laadittu kokonaissuunnitelma, jossa esitetään yhdistyksen tulevan toiminnan tavoitteet ja toimintamuodot talousarvion puitteissa. Suunnitelma tulevalle toimikaudelle esitellään vuosikokouksessa.

Työjärjestys
Niiden menettelytapojen ja sääntöjen kokonaisuus, joka muodostuu vakiintuneista kokoustavoista ja jolla ohjataan yhdistyksen kokouksen toimintaa. Yhdistykselle voidaan laatia oma työjärjestys, jotta samoja asioita ei tarvitsisi sopia joka kerta uudelleen. Työjärjestys ohjaa kokouksen työskentelyä antamalla määräyksiä esimerkiksi kokouksen työskentelyajoista, tauoista, puheenvuorojen pyytämistavasta, ehdotusten ja kannatusten tekemisestä, äänestyksistä ja vaaleista. Kokouksen osanottaja voi tehdä ehdotuksia työjärjestyksen suhteen työjärjestyspuheenvuorossa. Ks. menettelytapakysymykset.

Huom! Työjärjestys ei tarkoita samaa kuin esityslista, vaikka usein vielä näin esitetäänkin. Ks. etuoikeutettu puheenvuoro, tavanomainen puheenvuoro.

Työjärjestyspuheenvuoro
Etuoikeutettu puheenvuoro, joka käsittelee kokouksen työjärjestystä eli sen menettelytapoja, esimerkiksi puheenvuorojen lukumäärän rajoittamista, keskustelun rajoittamista asian tiettyyn osaan, kokouksen keskeyttämistä neuvottelua tai taukoa tms. varten ja asian käsittelyn siirtämistä lykkäysehdotuksessa. Työjärjestyspuheenvuoro myönnetään heti, kun se on pyydetty. Se ei kuitenkaan saa keskeyttää menossa olevaa puheenvuoroa. Ks. myös keskustelun rajoittaminen, tavanomainen puheenvuoro.

Työpaikkakokous
Työyhteisön eri henkilöstöryhmien välinen virallinen tai epävirallinen kokous, jossa käsitellään esimerkiksi työjohdollisia tai työnjakoon puuttuvia kysymyksiä. Työpaikkakokouksessa keskustellaan koko työyhteisöä tai sen osaa koskevista asioista. Työpaikkakokousten tarkoituksena on edistää organisaation sisäistä tiedonvälitystä ja parantaa eri henkilöstöryhmien välistä tiedotusta ja yhteistoimintaa. Työpaikkakokoukset voivat perustua esim. yhteistoimintalakiin, jolloin työnantaja ja työntekijäosapuoli keskustelevat kokouksessa lakisääteisesti.

Työryhmä
Pienryhmä, joka on perustettu jonkin tietyn tehtävän, esimerkiksi kokouksen valmistelun ja päätösehdotuksen suunnittelun, toteuttamista varten. Työryhmä järjestäytyy toimintaansa varten. Usein työryhmä myös raportoi työnsä tuloksista. Ks. muistio, memorandum.

Täysivaltaisuus, täysivaltainen jäsen
Kokouksen osanottajan puheoikeus ja äänioikeus. Ks. jäsen, vajaavaltainen jäsen, nimenkirjoitusoikeus, vaalikelpoisuus.

Täytäntöönpano
Kokouksen päätöksen tai päätösten toteuttaminen käytännössä. Tätä varten tutkitaan mm. kenen toimivaltaan täytäntöönpano kuuluu ja onko päätös yhdistyslain ja asetusten mukainen. Laillista päätöksentekojärjestystä todettaessa tarkistetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus eli se, että kokous on ollut laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen. Myös päätöksentekoon osallistuneiden esteellisyys ja esteettömyys sekä äänestysten ja vaalien virheettömyys tarkistetaan ennen toimeenpanoa. Täytäntöönpanossa on myös odotettava, että päätös tulee lainvoimaiseksi, mikäli niin on säädetty.

Täytäntöönpanokielto
Tuomioistuimen päätös kieltää yhdistyksen tekemän päätöksen toimeenpano. Yhdistyslain (34 §) mukaan tuomioistuin voi kieltää päätöksen täytääntöönpanon oikeuskäsittelyn ajaksi tai keskeyttää täytäntöönpanon, jos se on jo aloitettu.

Vaali
Henkilöitä koskeva valintamenettely. Sen avulla henkilö valitaan johonkin toimeen tai tehtävään. Vaali voi olla salainen vaali tai avoin vaali. Vaali on vakiintuneen kokouskäytännön mukaisesti suoritettava salaisena, jos yksikin osallistuja niin vaatii. Tällöin vaalin suorittamisessa menetellään kuten salaisessa äänestyksessä.

Tavallisesti vaalissa henkilöt valitaan yksinkertaisella enemmistöllä, jossa valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat äänimääränsä osoittamassa järjestyksessä. Suhteellinen vaali on joko henkilökohtainen tai ryhmittäinen. Henkilökohtaisessa vaalissa valitsijat antavat äänensä suoraan ehdokkaille. Ryhmittäisessä vaalissa valitsijat antavat äänensä tietyllä ehdokaslistalla oleville ehdokkaille yhteisesti. Valituiksi tulevat määräytyvät molemmista tapauksissa ehdokkaiden vertailulukujen perusteella.

Jos äänet menevät tasan, vaali ratkaistaan arvalla, toisin kuin äänestyksessä , jossa puheenjohtajan ääni ratkaisee. Toisinaan voidaan myös ennalta sopia, että ehdokkaita on yhtä monta kuin on tehtävää tai tointa. Tällöin puhutaan sopuvaaleista. Ks. äänestystapa. Vrt. konsensus.
Sivustolla enemmän vaalista kohdassa Kokouksen kulku/ Päätösasiat/ Päätöksenteko.

Vaalikelpoisuus
Henkilön kelpoisuus asettua ehdokkaaksi vaalissa. Vaalikelpoisuuteen liittyy yhdistyslakiin kirjattuja rajoituksia: esimerkiksi hallituksen jäsentä ei voida valita tilintarkastajaksi tai päinvastoin, hallituksen jäseneksi ei voida valita kansalaisluottamuksensa menettänyttä, konkurssissa olevaa tai alle 15-vuotiasta. Edelleen, yhdistyksen puheenjohtajaksi tai nimenkirjoittajiksi ei voida valita alaikäistä. Ks. vajaavaltainen jäsen, täysivaltainen jäsen.

Vaalilippu, äänestyslippu
Ääntenlaskijain jakama virallinen, usein yhdistyksen leimalla varustettu lippu, johon vaalissa äänioikeutetut osanottajat merkitsevät kannatuksensa. Puheenjohtajan tehtävänä on ennen vaalia antaa äänestysohje eli selostaa, mitä vaalilippuun merkitään. Tästä seuraa mitkä vaalilipun merkinnät hyväksytään, mitkä hylätään. Ks. äänestystapa.

Vaalitapa
Vaalin suorittamistapa. Vaalitapoja ovat avoin vaali ja suljettu vaali.

Vajaavaltainen jäsen
Sellainen henkilö, joka ei voi edustaa yhdistystä tai toimia sen nimenkirjoittajana. Ks. edustaja, täysivaltainen jäsen, vaalikelpoisuus.

Valiokunta
Elin, jonka tehtävänä on esimerkiksi antaa lausuntoja ja tarkastaa hallintoa. Suurissa kokouksissa voidaan asettaa erilaisia valiokuntia valmistelemaan asioita; esim. sääntö-, aloite-, vaali-, talous- ja julkilausumavaliokunta. Valiokunnat työskentelevät kokouksen aikana ja valmistelevat ehdotuksensa kokouksen käsiteltäviksi.

Valtakirja
Asiakirja, jolla osoitetaan, että joku on valtuutettu toimimaan yhdistyksen virallisena edustajana. Valtuutetun on esitettävä valtakirjansa ennen kokouksen alkua valtakirjojen tarkastuksen yhteydessä.

Valtuutettu
Edustamaan oikeutettu; edustaja. Yhdistyslain (18 §) mukaan yhdistyksen säännöissä on mainittava, miten päätösvaltaa annetaan valtuutetuille. Valtuutetut käyttävät päätösvaltaa kokouksessa. (Liittoäänestyksestä, ks.19 §.)

Varapuheenjohtaja
Varsinaisen puheenjohtajan ollessa estynyt, hänen tehtäviään hoitaa varapuheenjohtaja.

Vastaehdotus
Vastaehdotus eli muutosehdotus on ehdotus, joka sisältää pääehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen. Vastaehdotus eli muutosehdotus on pääehdotusta jollain tapaa muuttava ehdotus ja kilpailee sen kanssa.

Vastalause
Päätöksen moittimisen tapa, joka pyydetään päätökseen-puheenvuorossa. Tämä puheenvuoro on pyydettävä asian käsittelyn kaavan kohdassa "päätöksen moittiminen" ennen kuin asia on loppuun käsitelty. Vastalause on kirjallinen ja perusteltu, päätöstä tai kokousmenettelyä vastaan laadittu dokumentti. Vastalause ilmoitetaan ja merkitään kuten eriävä mielipide. Vastalause on ilmoitettava välittömästi pöytäkirjaan merkittäväksi, mutta valmiiksi kirjalliseen muotoon laaditun vastalauseen voi jättää myöhemmin sihteerille pöytäkirjaan liitettäväksi. Se täytyy kuitenkin jättää ennen pöytäkirjantarkastusta ja pöytäkirjan hyväksymistä.
Vastalauseessa voidaan käyttää vain niitä näkökulmia ja perusteluja, joita otettiin esille jo keskustelun kuluessa. Vastalauseella on samanlainen juridinen merkitys kuin eriävällä mielipiteellä: se vapauttaa esittäjänsä moraalisista ja oikeudellisista seuraamuksista, joita päätöksenteosta seuraa.Vastalauseen, samoin kuin eriävän mielipiteen jättäneellä on oikeus nostaa moitekanne.

Vastustus
Puheenvuoro, jossa kokouksen osanottaja ilmoittaa keksustelun aikana vastustavansa tehtyä ehdotusta. Vastustuksen vastakohta on kannatus.

Vastuuvapaus
Yhdistyksen vuosikokouksessa päätettävä asia, jossa yhdistyksen kokous vapauttaa tilivelvolliset eli hallituksen jäsenet ja yhdistyksen toimihenkilöt yhdistyksen asioiden hoidosta kuluneen tilikauden ja toimikauden osalta.

Vertailuluku
Saatu vertailuluku; suhteellisessa vaalissa ehdokkaiden saamat äänet muutetaan vertailuluvuiksi, joiden perusteella valituiksi tulevat määräytyvät. Ks. vaali, suhteellinen enemmistö.

Vuosikokous
Yhdistyksen sääntömääräinen kokous (ks. yhdistyslaki luku 5, erit. 20-24 §), jossa mm. valitaan hallitus, myönnetään yhdistyksen hallitukselle ja rahavarojen hoitajille vastuuvapaus, valitaan uudet hallituksen jäsenet ja virkailijat sekä hyväksytään toimintakertomus ja toimintasuunnitelma. Ks. ylimääräinen kokous, tilikausi, toimikausi.

Vähemmistö
Joukko kokouksen osanottajia, joka on kooltaan pienempi kuin joku toinen. Vrt. enemmistö.

Välipäätös
Kesken asian käsittelyä tehty päätös, joka voi koskea työjärjestystä, asian käsittelyn tai keskustelun rajoittamista, kokouksen tai keskustelun rajoittamista, kokouksen keskeyttämistä tai asian käsittelyn lykkäystä. Ehdotuksen voi tehdä puheenjohtaja tai osanottaja. Mikäli ehdotus saa riittävästi kannatusta, se hyväksytään päätökseksi, ja välipäätös otetaan huomioon jatkettaessa asian käsittelyä.

Yhdistyksen kokous
Yhdistyksessä ylintä päätösvaltaa käyttävä kokous. Yhdistyksen hallitus toteuttaa ja toimeenpanee yhdistyksen kokouksen päätöksiä.

Yhdistyksen nimenkirjoittajat
Hallituksen puheenjohtajalla on yhdistyslain (36 §) mukaan oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Joskus yhdistyksen säännöissä mainitaan, että puheenjohtaja voi vain yhdessä yhden tai useamman muun kanssa kirjoittaa yhdistyksen nimen. Nimenkirjoittajan tulee olla täysivaltainen. Ks. myös nimenkirjoitusoikeus.

Yhdistyksen lakkauttaminen ja lakkautuminen
Yhdistyksen toiminnan loppuminen tai lopettaminen. Ks. yhdistyslaki, luvut 7 ja 8. Ks. myös yhdistyksen perustaminen.

Yhdistyksen perustaminen
Yhdistyslain (1 §) mukaan yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen. Yhdistyksen perustamisesta on tehtävä perustamiskirja, johon on liitettävä yhdistykselle laaditut säännöt. Ks. myös rekisteröinti, yhdistysrekisteri, yhdistyksen lakkauttaminen ja lakkautuminen.

Yhdistyksen purkaminen ja purkautuminen
Yhdistyksen toiminnan loppuminen tai lopettaminen. Yhdistyslain (23 §) mukaan yhdistyksen purkautumispäätös tehdään yhdistyksen kokouksessa. Selvitystoimien jälkeen purkautumisilmoitus on toimitettava yhdistysrekisteriin. Ks. yhdistyslain luku 7, purkautuminen. Yhdistys voidaan myös tietyin ehdoin lakkauttaa; ks. yhdistyslain lukua 8.

Yhdistys
Pysyväksi tarkoitettu, aatteellinen yhteenliittymä, järjestö tms. Yhdistyksen perustamista ja sen toimintaa säätelee yhdistyslaki. Lisäksi yhdistyksen säännöt antavat yksityiskohtaisempia määräyksiä toiminnalle. Yhdistyslain (1 §) mukaan yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen; kielletystä ja luvanvaraisista yhdistyksistä ks. 3–4 §. Ks. rekisteröity yhdistys, rekisteröimätön yhdistys.

Sivustolla enemmän yhdistyksestä kohdassa Johdanto/yhdistykset/yhteisöt.

Yhdistyslaki
Yhdistystoimintaa Suomessa säätelevä laki, joka tuli voimaan 1.1.1990 (annettu 26.5.1989/1503). Ks. http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistyslaki.html . (Aiempi laki yhdistyksistä annettu 4.1.1919.)

Sivustolla enemmän yhdistyslaista kohdassa Johdanto/yhdistyslaki.

Yhdistysrekisteri
Yhdistysten rekisteröinnistä vastaava viranomainen. Yhdistysrekisteriä ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Yhdistysrekisteri antaa ilmaista neuvontaa yhdistyksen perustamisasioissa sekä vastaa yhdistyslakia koskeviin kysymyksiin. Ks. http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri.html.

Yksinkertainen enemmistö
Enemmistö, jossa eniten ääniä saanut ehdotus voittaa. Yhden äänen enemmistö riittää valintaan. Ks. ehdoton enemmistö, määräenemmistö, suhteellinen enemmistö.

Yksityinen kokous
Kokous, jossa läsnäolo-oikeus on vain kutsun saaneilla tai yhdistyksen jäsenillä. Esimerkiksi yhdistysten ja osakeyhtiöiden kokoukset ovat yksityisiä. Ks. kokous, yleinen kokous.

Yksityiskohtainen äänestysjärjestys
Parlamentaarinen äänestysjärjestys, jossa pääehdotus ja kaikki kannatusta saaneet ehdotukset asetetaan äänestettäviksi niin, että osanottajan on mahdollista määritellä kantansa jokaiseen ehdotukseen. Vastakkain asetetaan aina kaksi ehdotusta, joista eniten ääniä saanut pääsee seuraavaan äänestykseen. Viimeisessä äänestyksessä voittanut tulee kokouksen päätökseksi. Yksityiskohtaista äänestysjärjestystä käytetään mm. kunnallisessa päätöksenteossa ja yhtiöissä. Se on suositeltava myös yhdistyksessä.

Äänestysten sarja on seuraava:
1. Lykkäys - päätetään nyt
2. Eniten pääehdotuksesta poikkeava muutosehdotus (eli vastaehdotus) - seuraavaksi eniten poikkeava muutosehdotus
3. Voittanut - seuraavaksi eniten poikkeava muutosehdotus
4. Jne. kaikki muutosehdotukset
Edellisen voittanut - pääehdotus
Edellisen voittanut - hylkäysehdotus

Ks. äänestysjärjestys, kollegiaalinen äänestysjärjestys, lyhyt äänestysjärjestys, parlamentaarinen äänestysjärjestys, ryhmittäinen äänestysjärjestys.

Yleinen kokous
Kokous, johon on pääsy kellä tahansa, ja joka on viranomaisten valvonnan alainen. Ks. yksityinen kokous.

Yleiskokous
Kokous, jossa kaikki jäsenet ovat edustettuina. Vrt. hallituksen kokous.

Ylimääräinen kokous
Yhdistyslain (20 §) mukaan ylimääräinen kokous on sellainen yhdistyksen kokous, joka kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä sitä kirjallisesti ilmoittamalla hallitukselta pyytää. Kokous on tällöin kutsuttava viipymättä koolle. Jokaisella yhdistyksen jäsenellä on oikeus vaatia ylimääräisen kokouksen pitämistä. Ks. myös sääntömääräinen kokous.

Äänestys
Päätöksentekomenettely, jonka avulla saadaan aikaan päätös, jos kannatettuja ehdotuksia on useampia kuin yksi. Äänestyksessä eniten kannatusta saanut tai määräenemmistön saavuttanut ehdotus tulee päätökseksi. Äänestyksen mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaalissa tasatilanteen ratkaisee arpa, ellei toisin ole nimenomaisesti säännöissä tai työjärjestyksessä sovittu. Ks. myös asian käsittelyn kaava, ääntenlaskija. Vrt. konsensus eli yksimielinen päätös.

Sivustolla enemmän vaalista kohdassa Kokouksen kulku/ Päätösasiat/ Päätöksenteko.

Äänestysehdotus
Puheenjohtajan tekemä ehdotus sekä äänestystavasta että äänestysjärjestyksestä.

Äänestysjärjestys
Menettely, jolla puheenjohtaja ryhmittää äänestykset perättäiseksi sarjaksi. Puheenjohtaja laatii äänestysjärjestysehdotuksen, mutta kokous päättää sen hyväksymisestä. Jos äänestysjärjestyksestä äänestetään, äänestystapana on kättennosto. Ks. kollegiaalinen äänestysjärjestys, lyhyt äänestysjärjestys, parlamentaarinen äänestysjärjestys, ryhmittäinen äänestysjärjestys, yksityiskohtainen äänestysjärjestys.

Äänestyskäyttäytyminen
Kannanotto, jonka yksilö tai ryhmä valitsee äänestettävään asiaan. Ryhmäpäätösten toteutuminen edellyttää jäseniltä johdonmukaista ja ryhmälle lojaalia äänestyskäyttäytymistä. Esimerkiksi poliittiset ryhmät sopivat ennalta äänestyskäyttäytymisestään.

Äänestyslippu, vaalilippu
Ääntenlaskijain jakama virallinen usein yhdistyksen leimalla varustettu lippu, johon vaalissa tai äänestyksessä äänioikeutetut osanottajat merkitsevät kannatuksensa. Puheenjohtajan tehtävänä on ennen vaalia tai äänestystä antaa äänestysohje eli selostaa, mitä lippuun merkitään. Tästä seuraa mitkä lipun merkinnät hyväksytään, mitkä hylätään.

Äänestysohje
Puheenjohtajan ilmoitus, jossa kerrotaan miten äänestys tapahtuu ja mitä äänestyslippuun tai vaalilippuun kirjoitetaan.

Äänestystapa
Menettely, jolla äänestäjä ilmaisee, mitä ehdotusta kannattaa. Avoin äänestystapa voi olla esimerkiksi kättennostoäänestys tai nimenhuutoäänestys. Avoimessa lippuäänestyksessä äänestäjä jättää äänestyslipun, johon jaa- tai ei-merkinnän tai muun sovitun merkinnän lisäksi on kirjoitettu äänestäjän nimi.

Salainen äänestys eli suljettu äänestys toteutetaan yleensä lippuäänestyksenä, mutta sekin voidaan suorittaa nimenhuutoäänestyksenä, jolloin jokainen osanottaja jättää vuorollaan äänestyslippunsa uurnaan tai antaa sen ääntenlaskijoille.

Ehdotuksen äänestystavasta tekee yleensä puheenjohtaja. Jos äänestystavasta täytyy äänestää, käytetään äänestystapana kättennostoa. Puheenjohtaja voi tehdä myös äänestysehdotuksen, jossa hän ehdottaa yhtä aikaa sekä äänestystapaa että äänestysjärjestystä. Joskus äänestystapa määrätään yhdistyksen säännöissä tai erikseen hyväksytyssä työjärjestyksessä.
Ks. avoin äänestys, suljettu äänestys, äänestysjärjestys.

Ääni
Kannanottamisen keino ja päätöksenteon instrumentti. Yhdistyslain (25 §) mukaan, jollei yhdistyksen säännöissä toisin ole määrätty, jokaisella 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä on äänioikeus, ja jokaisella äänioikeutetulla on mies ja ääni-periaatteen mukaisesti yksi ääni. Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenmaksun laiminlyöminen johtaa äänioikeuden menetykseen.

Äänioikeus
Kokouksen osanottajan oikeus osallistua äänestykseen. Yhdistyslain (25 §) mukaan jokaisella 15 vuotta täyttäneellä yhdistyksen jäsenellä on äänioikeus, ja jokaisella äänioikeutetulla on mies ja ääni -periaatteen mukaisesti yksi ääni. Myös kokouksen puheenjohtajalla on oikeus äänestää, mutta esimerkiksi ulkopuolisella asiantuntijalla ei välttämättä ole. Puheenjohtajan tehtävänä on valvoa, että vain äänioikeutetut äänestävät.

Ääntenlaskijat
Kokousvirkailijat, joiden tehtävänä on äänestyksessä ja vaalissa jakaa, kerätä, lajitella ja laskea äänestysliput sekä ilmoittaa tulos puheenjohtajalle. Ääntenlaskijoita valitaan vähintään kaksi, jotta äänestystulos saadaan varmennetuksi. Isoissa kokouksissa ääntenlaskijoita voi kuitenkin olla 3-5, jolloin heistä yksi nimetään ääntenlaskijoiden puheenjohtajaksi.

Ääntenlaskijoiden muistio
Muistio, jonka ääntenlaskijat laativat vaalin tai äänestyksen tuloksen ilmoittamiseksi puheenjohtajalle.

Ääntenlasku
Ääntenlaskijoiden toimenpide, jonka avulla saadaan selville eri ehdotuksille äänestyksissä tai vaalissa annettu kannatus. Kädennostoäänestyksessä ääntenlaskijat laskevat äänet itsenäisesti ja ilmoittavat tuloksen puheenjohtajalle . Lippuäänestyksessä ääntenlaskijat kokoavat äänestysliput, luovuttavat ne puheenjohtajalle lajiteltuina sekä ilmoittavat äänimäärät. Puheenjohtaja, sihteeri ja ääntenlaskijat tarkistavat liput ja äänestyksen tuloksen.