Päätös saadaan aikaan kokouksessa puheenjohtajan johdolla yhteisesti keskustellen ja neuvotellen. Keskusteluun saavat ottaa osaa puhevaltaiset osallistujat asian käsittelyn kaavan siinä kohdassa, jossa puheenjohtaja avaa keskustelun. Toisin sanoen, puheenvuoroja saavat keskustelun kuluessa käyttää kaikki ne osallistujat, joilla on kokouksessa puheoikeus. Päätöksentekoon taas saavat ottaa osaa vain ne, joilla puheoikeuden lisäksi on äänioikeus. Jokaisella äänioikeutetulla on päätöksenteossa yksi ääni. Jokainen ääni on tasaveroinen eli yhdistyslain (25 §) mukaan Suomessa toimitaan mies ja ääni -periaatteen mukaisesti.
Päätös, joka saadaan aikaan yksimielisesti keskustellen ja neuvotellen, on konsensuspäätös. Sen vastakohta on äänestämällä tai vaalin avulla aikaan saatu päätös.
Yksimielinen päätös; kokouskontekstissa sillä tarkoitetaan päätöstä, joka saadaan aikaan keskustellen ja neuvotellen. Konsensus on mahdollinen silloin, kun asian käsittelyn kaavan kohdassa keskustelu on tehty vain yksi kannatettu ehdotus tai kun yksimielisyyteen pyritään neuvottelemalla asiasta mahdollisimman pitkään niin, että keskustelun aikana tehdään myönnytyksiä, vastavuoroisia vastaantuloja ja kompromisseja. Konsensusta tavoitellaan eri intressiryhmien yhteisellä pyrkimyksellä, eikä keskustelua tietoisesti julisteta päättyneeksi ennen kuin jäljelle on jäänyt vain yksi kannatettu ehdotus.
Konsensusta kannattaa tavoitella kokouskonteksteissakin, sillä yksimielinen päätös ei jätä tilaa tyytymättömälle vähemmistölle, joka voisi moittia päätöstä (ks. päätöksen moittiminen). Silloin, kun kokouksessa on selkeää vastakkaisuutta eri intressiryhmien ja tavoitteiden kesken ja kun yksimielisyyttä ei saavuteta, asiasta joudutaan äänestämään.
Päätöksentekomenettely tilanteessa, jossa keskustelun kuluessa on tehty useampi kuin yksi kannatettu ehdotus. Tällöin ehdotusten välillä on suoritettava äänestys eli kannatuksen mittaaminen siten, että katsotaan, mikä ehdotuksista saa eniten kannatusta. Äänestys toteutetaan mies ja ääni -periaatteen mukaisesti niin, että jokaisella äänivaltaisella jäsenellä on yksi ääni, jonka hän antaa sille ehdotukselle, jota kannattaa. Eniten ääniä tai määräenemmistön saavuttanut ehdotus, tulee kokouksen päätökseksi.
Äänestämisessä on kaksi eri tapaa: käytetään joko kollegiaalista äänestysjärjestystä tai parlamentaarista äänestysjärjestystä.
Kollegiaalinen äänestysjärjestys tarkoittaa sitä, että kaikista ehdotuksista äänestetään yhtä aikaa. Eniten ääniä saanut tulee kokouksen päätökseksi. Parlamentaarisella äänestysjärjestyksellä puolestaan tarkoitetaan sitä, että äänestäjä voi valita aina kahdesta ehdotuksesta kerrallaan. Näistä kahdesta enemmän ääniä saanut ehdotus pääsee seuraavaan äänestykseen kolmatta ehdotusta vastaan jne. Viimeisessä äänestyksessä voittanut tulee kokouksen päätökseksi. Parlamentaarisia äänestysjärjestyksiä suositellaan, mutta mikäli päätettävä asia on pieni tai vähämerkityksinen, voidaan päättämisen nopeuttamiseksi käyttää kollegiaalista äänestysjärjestystä (tyypillinen esimerkki on, korotetaanko jäsenmaksua 0,50, 1,0 vai 1,5 euroa).
Parlamentaarisia äänestysjärjestyksiä
ovat yksityiskohtainen äänestysjärjestys, lyhyt äänestysjärjestys
ja ryhmittäinen äänestysjärjestys. Suomalaisessa kokouskäytännössä
suositaan parlamentaarista, yksityiskohtaista äänestysjärjestystä.
1. Lykkäys - päätetään nyt
2. Kaksi pääehdotuksesta eniten poikkeavaa
muutosehdotusta (eli
vastaehdotusta)
3. Edellisessä voittanut ehdotus - seuraavaksi kauimmainen muutosehdotus
(jne.)
4. Edellisessä voittanut ehdotus - pääehdotus
5. Edellisessä voittanut ehdotus -
hylkäys
1. Lykkäys - päätetään nyt
2. Pääehdotus - hylkäys
3. Pääehdotus - kaikki muutosehdotukset (eli vastaehdotukset)
4. Pääehdotus - eniten poikkeava muutosehdotus
5. Edellisessä voittanut - seuraavaksi etäisin muutosehdotus
Jne.
Parlamentaaninen, ryhmittäinen äänestysjärjestys on menettely, jossa puheenjohtaja jakaa ehdotukset ryhmiin. Äänestys suoritetaan näiden keskenään erilaisten ryhmien kesken, ja voittaneen ryhmän ehdotukset pääsevät seuraavaan äänestykseen kukin erikseen. Näin saadaan selville millä ehdotuksella on eniten kannatusta. Menettely on summittainen, ja se sopii esim. jäsenmaksusta päättämiseen.
Vaalilla tarkoitetaan henkilövalintaa eli henkilöitä koskevaa valintamenettelyä. Kun valittavia henkilöitä yhtä tehtävää tai tointa varten (esimerkiksi puheenjohtajan, sihteerin tai yhdistyksen muun edustajan tehtäviin) on enemmän kuin yksi, joudutaan ehdokkaiden kesken toimittamaan vaali eli testaamaan kunkin ehdokkaan henkilökohtainen kannatus. Ehdokkaiden asettamiseen on yhdistyksen jokaisella äänioikeutetulla tasavertainen oikeus.
Vaali voidaan toimittaa joko avoimena vaalina tai salaisena vaalina. Vakiintuneen kokouskäytännön mukaisesti vaali on toimitettava salaisena, jos yksikin osanottaja niin vaatii.
Avoimella äänestystavalla tarkoitetaan tapaa, jossa äänestäjä jä ääni voidaan yhdistää. Asiaäänestys toimitetaan usein avoimena äänestyksenä, esimerkiksi kättennostona tai seisomaan nousten. Osallistujien tulee nähdä, mitä ehdotusta puheenjohtaja äänestää, koska äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Suurissa kokouksissa voidaan käyttää edustajakorttiäänestystä. Edustajakortit jaetaan vain äänivaltaisille osanottajille.
Joskus käytetään myös nimenhuutoäänestystä. Siinä puheenjohtaja tai sihteeri lukee kunkin osanottajan nimen osanottajaluettelosta ja äänestäjä nimensä kuultuaan ilmoittaa kantansa suullisesti. Vastakkain olevien ehdotusten sanamuoto on asetettava niin, että äänestäjä voi lyhyesti vastata "jaa" tai "ei". Äänestäjällä on myös mahdollisuus pidättäytyä äänestämästä. Siinä tapauksessa hän ei vastaa mitään.
Kun eduskunnassa äänestetään avoimella tavalla koneellisesti, nappia painamalla, äänien jakautuminen on kaikkien nähtävissä valotaululla.
Salaisella äänestystavalla tarkoitetaan tapaa, jossa äänestäjää ja ääntä ei voida yhdistää. Henkilövaali toimitetaan salaisena vaalina, jos yksikin osallistujista niin vaatii. Asiaäänestyskin voidaan toimittaa salaisena äänestyksenä, jos yhdistyksen säännöt niin vaativat tai jos osallistujien enemmistö niin toivoo.
Erikseen on sovittu, että mikäli äänestystavasta joudutaan äänestämään, se tapahtuu kättennostoäänestyksellä. Näin ollen ei jouduta äänestämään siitä, miten äänestystavasta äänestämisestä äänestetään.
Salainen äänestys toimitetaan useimmiten suljettuna lippuäänestyksenä. Puheenjohtaja antaa äänestysohjeen eli ilmoittaa, miten äänestys tapahtuu ja mitä äänestyslippuihin saa kirjoittaa. Jos lipussa on muita merkintöjä, se hylätään. Ääntenlaskijat keräävät äänestysliput uurnaan, jonka jälkeen he laskevat ensin jätettyjen lippujen yhteismäärän ja sitten äänestyksen tuloksen. Tulos merkitään äänestyspöytäkirjaan tai ääntenlaskijoiden muistioon.
Ääntenlaskijoiden muistiosta ilmenee:
|
Myös suljettu lippuäänestys voidaan toimittaa nimenhuutoäänestyksenä. Tällöin jokainen äänioikeutettu käy itse pudottamassa lippunsa uurnaan siinä järjestyksessä, kun äänestäjien nimet luetaan osanottajaluettelosta.
Yhdistyksissä on tavanomaista, että kokousvirkailijat valitaan avoimella vaalilla, esim. avoimella kättennostoäänestyksellä. Poliittisissa konteksteissa taktisista syistä henkilövalinnoista saatetaan haluta päättää salaisella vaalilla eli suljetulla vaalilla. Sopuvaaleista puhutaan silloin, kun ehdokkaita ja tehtäviä tai toimia on yhtä suuri määrä.
Vaalien toimittamisesta yhdistyslaki (28–30 §) antaa täsmällisiä ohjeita. Perusperiaate on, että vaaleissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti sopuvaalina tai jollei säännöissä toisin määrätä. Erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse toimitettavassa vaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa, paitsi jos säännöissä toisin sanotaan. (28 §)
Muissa kuin yhdistyskonteksteissa vaalin toimittaminen pohjautuu aina tätä erityistä kontekstia koskevaan lainsäädäntöön. Esimerkiksi seurakuntavaalien toimittaminen on niin monimuotoinen prosessi julkisine kuulutuksineen, ennakkoäänestyksineen ja varsinaisine äänestyksineen, että se on vaatinut oman oppaan julkaisemisen vaalitoimitusten tueksi (ks. Tukiainen, 1998). Samoin esim. kuntalaki antaa tarkkoja määräyksiä vaalikelpoisuudesta, vaaleista ja vaalien toimittamisesta (33–37 §). Osallistujan onkin näistä syistä itsenäisesti perehdyttävä aina kulloiseenkin kontekstiin ja sen vaatimiin vakiintuneisiin vaalia koskeviin menettelytapoihin.
Yhdistyksissä vaali toimitetaan niin, että enemmistövaalitapaa käytettäessä valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet, jollei säännöissä toisin määrätä. Jos vaali lain tai sääntöjen mukaan on toimitettava suhteellisena vaalina, säännöissä on määrättävä, miten vaali tällöin toimitetaan (ks. tästä tark. 29 §).
Yhdistyslain 29 §:n mukaan suhteellinen vaali voidaan säännöissä määrätä toimitettavaksi:
1) ehdokaslistoja käyttäen siten, että kukin ääni annetaan ehdokaslistalle kokonaisuudessaan, jolloin kullakin ehdokaslistalla ensimmäisenä oleva saa vertausluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edelleen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä;
2) ehdokaslistoja käyttäen, mutta siten, että kukin ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle, jolloin kullakin ehdokaslistalla ääniä eniten saanut saa vertausluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edelleen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä;
3) ehdokaslistoja käyttämättä siten, että vaalissa jokainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken ensimmäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden äänen, toisena olevan puoli ääntä, kolmantena olevan yhden kolmasosan ääntä ja niin edelleen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä; sekä
4) muulla säännöissä määrätyllä tavalla.
Suhteellinen vaali toimitetaan suljetuin lipuin. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla.
Yhdistyslain (30 §) mukaan silloin, kun yhdistyksen päätösvaltaa käytetään erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse, yhdistyksen on hyväksyttävä tätä varten äänestys- ja vaalijärjestys, johon on otettava tarvittavat äänestystä ja vaalia koskevat tämän lain säännöksiä ja yhdistyksen sääntöjä täydentävät määräykset.
Enemmistö
Yhdistyslaissa ja yhdistyksen säännöissä on määräyksiä
siitä, minkä suuruisella ääntenenemmistöllä
mitäkin asioita voidaan äänestyksessä tai vaalissa
ratkaista.
Enemmistöjä ovat: