Julkisoikeudelliset yhteisöt ovat lainsäädäntötoimin perustettuja yhteisöjä. Näitä ovat valtio, kunnat, julkisoikeudelliset yhdistykset sekä evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon seurakunnat. Julkisoikeudellisten yhteisöjen olemassaolo, tarkoitus ja tehtävät perustuvat perustuslakiin: ne eivät yleensä voi vapaasti määrätä tarkoitustaan eivätkä valita jäseniään, vaikka niiden nimessä olisikin sana "yhdistys". (Lehtonen & Kortetjärvi-Nurmi 1993, 76-77.)
Julkisoikeudellisia yhdistyksiä ovat esimerkiksi kalastuskunnat, kauppakamarit, riistanhoitoyhdistykset, paliskunnat, ylioppilaskunnat ja osakunnat, raha-automaattiyhdistys, liikennevakuutusyhdistys, yhteismetsän osakaskunnat ja tiekunnat. (Lehtonen & Kortetjärvi-Nurmi 1993, 76–77.)
Yksityisoikeudellisia yhteisöjä ovat taloudelliset ja uskonnolliset yhteisöt (paitsi evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko) sekä aatteelliset yhdistykset. Näiden yhdistysten toimintaa säädellään omalla lainsäädännöllään. Esim. tielaki säätelee tiekuntien toimintaa ja yhdistyslaki yhdistysten toimintaa. (Lehtonen & Kortetjärvi-Nurmi 1993, 76–77.)
Yksityisoikeudellisten yhteisöjen perustaminen ja niihin kuuluminen on vapaaehtoista. Taloudellisia yhteisöjä ovat esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat, säätiöt ja taloudelliset yhdistykset, esimerkiksi puhelinyhdistys. (Lehtonen & Kortetjärvi-Nurmi 1993, 76–77.)
Yhdistyslain (18 §) mukaan yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Aatteellinen päämäärä tarkoittaa sitä, että yhdistyksellä tulee olla jokin jäsenten itsensä hyväksymä päämäärä, johon se toiminnallaan pyrkii. Tarkoitus ei saa olla hyvien tapojen vastainen. Toiminnan painopisteen tulee olla aatteellisessa työssä, vaikka yhdistys voikin harjoittaa elinkeino- tai ansiotoimintaa aatteellisen toimintansa rahoittamiseksi siinä määrin, kuin yhdistyksen säännöt sallivat. (Lehtonen & Kortetjärvi-Nurmi 1993, 76–77.)
Aatteellisia yhdistyksiä ovat esimerkiksi urheiluseurat, kannatusyhdistykset, hyväntekeväisyysjärjestöt, tieteelliset yhdistykset, harrastusyhdistykset, poliittiset puolueet ja työmarkkinajärjestöt. Jos toiminta on pääasiassa taloudellista, kyseessä on taloudellinen yhteisö. (Lehtonen & Kortetjärvi-Nurmi 1993, 76–77.)
Lisätietoa yhdistyksen perustamisesta ja toiminnasta:
http://www.yhdistysinfo.net/index.php