Kokoustaidolla tarkoitetaan kokouksen osanottajan kykyä menetellä kokouksessa vakiintuneiden menettelytapojen, lakien ja säännösten mukaisesti niin, että hänen toimintansa on kokousteknisesti ja -taktisesti tarkoituksenmukaista.
Taitava viestijä kykenee toimimaan kokouksessa sekä omien että yhteisten tavoitteiden suuntaisesti niin, että yhdessä toisten kanssa keskustellen ja neuvotellen saadaan aikaan demokraattisia ja yhteisesti hyväksyttyjä päätöksiä.
Kokous on sääntöihin ja vakiintuneisiin tapoihin sidottu, määrämuotoinen vuorovaikutus- ja päätöksentekotilanne, jonka tavoitteena on hoitaa yhteisiä asioita ja saada aikaan osanottajien hyväksymiä päätöksiä. Kokousten tarkoituksena on mahdollistaa kansanvallan toteutuminen. Näin ollen kokoustekniikan tunteminen on osa kokoustaitoa ja siten tärkeä osa kansalaisyhteiskunnan toteutumista. Kokoukset kuuluvat julkisoikeudellisten, yksityisoikeudellisten ja aatteellisten yhteisöjen toimintaan.
Onnistunut kokous on demokraattinen keskustelu- ja päätöksentekotilaisuus, jossa jokainen täysivaltainen osanottaja saa vapaasti ilmaista mielipiteensä ja jossa jokaisen ääni on mies- ja ääni -periaatteen mukaisesti samanarvoinen. Yhdistyslaissa tai yhdistyksen säännöissä on määritelty yhteisesti sovittuja menettelytapoja, joilla pyritään hahmottamaan tämän vapauden rajat ja varmistamaan kokousdemokratian toteutuminen.
Viestintätilanteena kokous on yhtäältä määrämuotoinen tilanne, jossa jokaisen osanottajan tulisi tietää, miten menetellään lakien, sääntöjen ja vakiintuneiden menettelytapojen mukaisesti. Toisaalta se on aivan tavallinen interpersonaalinen vuorovaikutustilanne, jossa osallistuja saa puheenvuoron pyydettyään ja saatuaan vapaasti ilmaista kantojaan, käsityksiään ja mielipiteitään.
Yhdistysten lisäksi työelämässä järjestetään runsaasti erilaisia kokouksia. Monet osallistuvat kokouksiin esimerkiksi liike- tai kunnalliselämän edustajana. Toiset taas käyttävät vapaa-aikaansa monenlaisissa muissa kokouksissa, esimerkiksi harrastus- ja urheilujärjestöissä, tai vaikkapa asunnon omistajina.
Kokouksen luonne ja työskentelytavat saattavat vaihdella, vaikka niissä noudateltaisiinkin samoja menettelytapoja. Suuren yhdistyksen vuosikokous, jossa osanottajana on satoja jäseniä, on välttämättä melko muodollinen. Saman yhdistyksen hallituksen kokous, jossa osanottajia on vain muutama, voi olla työskentelytavoiltaan huomattavasti epävirallisempi.