Etuoikeutetut puheenvuorot
Puheenjohtaja antaa etuoikeutetun puheenvuoron välittömästi
edellisen puheenvuoron päätyttyä, ohi puheenvuorolistan.
Etuoikeutettuja puheenvuoroja ovat:
Työjärjestyspuheenvuoro
- tarkoittaa puheenvuoroa, jossa on mahdollisuus puuttua kokouksen kulkuun, menettelytapoihin tai puheenjohtajan toimintaan
- ei saa koskea käsiteltävänä olevaa päätösasiaa
- myönnetään heti; se ohittaa puhujalistaan merkityt
puheenvuorot
- pyydetään kuuluvasti
- "Puheenjohtaja, työjärjestykseen!"
- voi koskea mitä tahansa kokouksen työskentelyyn ja menettelytapoihin
liittyviä asioita, joita ei yhdistyslaissa, yhdistyksen säännöissä tai työjärjestyksessä ole säädetty, esimerkiksi
- vaatimusta asiassa pysymisestä
- puheenvuorojen tai puheajan rajoittamista
- kokouksen
lykkäystä tai taukoa
- puheenjohtajan menettelyä tai puheenjohtajan vaihtamista
- tärkeää ilmoitusta kokoukselle
- keskeyttää asian käsittelyn, mutta puheenjohtaja ei
saa kuitenkaan keskeyttää meneillään olevaa puheenvuoroa,
vaan puhuja saa jatkaa asiansa loppuun.
- huom. Työjärjestys ja esityslista eivät tarkoita samaa, vaikka niin näkee
usein vanhentuneesti esitettävän. Nykyään pyritään
vakiinnuttamaan seuraava käsitteellinen eronteko: Työjärjestys
liittyy kokouksen työskentely- ja menettelytapoihin, kun taas esityslista
on luettelo kokouksen asioista niiden käsittelyjärjestyksessä.
Repliikki
- etuoikeutettu puheenvuoro, jolla voidaan korjata esimerkiksi itseen
kohdistuva virheellinen väite tai tieto.
- lyhyellä repliikillä voidaan korjata myös keskustelussa
esitetty harhaanjohtava tai virheellinen lausunto.
- pyydetään sanomalla
- "puheenjohtaja, repliikki!"
- repliikki ei saa käsitellä käsiteltävänä
olevaa päätösasiaa; puhuja keskeytetään muutamalla
nuijankopautuksella, ja mikäli puhuja haluaa jatkaa asiasta, hänen
on pyydettävä puheenvuoro normaalisti.
Päätökseen-puheenvuoro
- Päätökseen-puheenvuoroja ovat eriävä mielipide ja vastalause. Eriävällä mielipiteellä tarkoitetaan
päätöksen moittimista suullisesti. Eriävää
mielipidettä voidaan perustella, mutta argumentointia ei välttämättä vaadita. Eriävä
mielipide merkitään pöytäkirjaan. Vastalause taas
on kirjallinen ja perusteltu, ja se liitetään pöytäkirjaan
ennen sen puhtaaksikirjoittamista.
- Eriävä mielipide tai vastalause jätetään silloin,
kun
kokous
vastustuksesta huolimatta tekee päätöksen, johon
osanottaja ei voi yhtyä. Tällöin hänen täytyy
juridisesta ja moraalisesta vastuusta vapautuakseen esittää
eriävä mielipide tai vastalause merkittäväksi
pöytäkirjaan.
- Sitä varten pyydetään erillinen
puheenvuoro heti
päätöksen
julistamisen jälkeen, kuitenkin ennen asian käsittelyn lopettamista:
"Puheenjohtaja, työjärjestykseen!" tai "Puheenjohtaja,
päätökseen!"
- Eriävä mielipide tai vastalause pyydetään merkittäväksi
pöytäkirjaan seuraavin sanoin:
- "Puheenjohtaja, haluan esittää
tehtyyn päätökseen eriävän mielipiteeni!"
tai
- "Puheenjohtaja, esitän vastalauseeni tehtyyn päätökseen!
Toimitan sen kirjallisena liitettäväksi pöytäkirjaan."
- Eriävä mielipide ja vastalause on aina merkittävä
pöytäkirjaan.
- Vastalause antaa mahdollisuuden nostaa
moitekanne tehdystä päätöksestä
päätöksen purkamiseksi yhdistyksen kotipaikkakunnan alioikeudessa.
Kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen
tekemisestä.
- Eriävä mielipide ja vastalause vapauttavat päätökseen
liittyvästä moraalisesta ja juridisesta vastuusta, mutta eivät
päätöksen noudattamisesta. Päätöstä
on noudatettava siihen asti, kunnes alioikeus on kumonnut sen.
