Designing
on olemassa olevien merkityslähteiden (Available
designs) käyttämistä. Se on aina vanhan
hyödyntämistä uuden luomiseen. Kaikki olemassa olevien
resurssien käyttö, puhumisen ja kirjoittamisen lisäksi
myös kuuleminen ja lukeminen, on siis uuden merkityksen luomista,
eräänlaista tuottamista.
Mitä sitten itse asiassa tapahtuu kun luomme uusia merkityksiä?
Jotakin muuttuu. Kun luomme uutta, muutamme samalla olemassa olevaa
tietoa, sosiaalisia suhteita ja omaa identiteettiämme. Rakennamme
toisin sanoen uusia näkemyksiä ja esityksiä meitä
ympäröivästä todellisuudesta, sekä samalla
muutamme sekä itseämme että suhteita muihin ihmisiin.
Tulkitsemme ja arvioimme kriittisesti näkemäämme ja
kokemaamme aiemman tietomme,
kokemuksemme ja maailmankuvamme pohjalta. Näin luomme oman
uuden käsityksemme asiasta.
Netrossa aktiivinen merkityksen luomisen prosessi on käynnissä
koko ajan. Merkityslähteinä toimivat esimerkiksi erilaiset
verkkotekstit, kuvat ja muu verkkomateriaali, sekä keskustelu
ja toisten netrolaisten tieto ja kokemukset. Työstämme näitä
resursseja sen pohjalta, mitä jo tiedämme esimerkiksi kielistä,
kulttuureista tai viestimisestä verkossa. Keskustelemme eri aiheista
ja kirjoitamme lokiin ajatuksiamme. Etsimme tietoa ja arvioimme sitä,
tuotamme tekstiä ja kuvia, jäsennämme tietoa esimerkiksi
miellekartan avulla, ja lopuksi muodostamme oman näkemyksemme
siitä, mitä kriittinen verkkolukutaito on. Esitämme
kysymyksiä teksteille, itsellemme ja muille.
Kaikki tämä on osa merkityksen luomisen prosessia, sen designing-vaihetta,
jossa tietomme sekä suhteemme muihin ja itseemme muuttuu.
Lisää aiheesta:
Cope, B.
and M. Kalantzis
(eds.) 2000. Multiliteracies : literacy learning and the design of
social futures. London: Routledge.
