Verkkolukeminen eroaa monin tavoin
kirjan lukemisesta
jo verkon digitaalisuudesta johtuen.
Verkkolukemista voisi kutsua pilke silmäkulmassa vaikkapa hyperlukemiseksi.
Yksinkertaisesti se tarkoittaa sitä, että verkkosivut on
yhdistetty toisiinsa erilaisin linkein.
Verkko ei siis ole hierarkkinen vaan enemmänkin ameebamainen
kokoelma lukemattomia sivustoja, jotka on yhdistetty toisiinsa lukemattomin
linkein, jotka ovat sivun tekijöiden tekemiä valintoja omien
näkemystensä, kokemustensa ja tavoitteidensa perusteella.
Hieman pidemmälle mietittynä hypertekstisyys tarkoitta myös
sitä että lukijoiden mahdollisuudet ovat monipuolisemmat
ja että verkossa lukeminen on paljolti verkossa liikkumista.
Jokainen verkkolukija luo itse oman polkunsa, jolloin jokainen lukija
tavallaan kirjoittaa uudellen verkkotekstin
määrittämällä sen järjestyksen ja tavoittellisuuden,
jolla hän verkossa kulkee.
Lyhyesti linkeistä:
Linkki-sana tuo useimmalle varmaankin mieleen sinisen alleviitun sanan
verkkosivulla, jota napauttamalla avautuu uusi sivu. Linkkejä on
kuitenkin monenlaisia ja kriittinen verkkolukutaito edellyttää
myös linkkien kriittistä tarkastelua ja syvempää ymmärtämistä.
Linkit ovat erilaisia merkityssuhteiltaan.
Linkit vaikuttavat tapaan, jolla luemme.
Linkit ilmaisevat valintoja ja paljastavat ennakko-oletuksia.
Samalla kun linkki antaa sinulle mahdollisuuden liikkua verkossa se
myös rajaa ja suuntaa polkuasi tiettyyn suuntaan.
Linkit ovat aina jonkun tekemiä. Emme voi aina olla varmoja linkkien
taustalla olevista syistä, näkökulmista, motivaatiosta
tai luotettavuudesta.
Linkkien avulla verkon tarjoama informaatio voi muuttua tiedoksi,
sillä lukijoina joudumme miettimään linkitettyjen sivujen
välisiä suhteita ja arvioimaan ja jäsentämään
sivujen sisältämää informaatiota.
Kriittinen lukijia miettii lukiessaan verkkosivua
myös seuraavia kysymyksiä:
Miksi tämä linkki on tehty? Mitä sillä halutaan
sanoa?
Miksi linkki on juuri tässä kohdassa verkkosivua?
Minne ja miksi linkki johdattaa lukijan?
Millaisin taustaoletuksin ja arvoin linkki on luotu?
Onko verkkosivun tekijä yhdistänyt sivunsa olennaisiin sivuihin?
Vai onko linkki aivan mielivaltainen?
Miksi jokin ikoni on aina tietynlainen linkki? Edellyttääkö
symbolien tulkinta aiempaa tietoa aiheesta?
Linkit kategorisoivat tietoa, mutta onko juuri tämän sivun
tapa jäsentää aihetta kattava tai edes osuva?
Kertooko linkiksi tehty sana tai kuva tarpeeksi kyseisestä verkkosivusta
vai lupaako se liikaa?
Millaisia syy-ja seuraussuhteita ja argumentointitapaa linkki tukee?
Lue lisää lukutaidosta ja verkosta...
Reinking,
D., M.C. McKenna, L.D Labbo and R.D. Kieffer (eds.) 1998. Handbook
of Literacy and Technology: Transformations in a Post-Typographic World.
New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates.
Snyder,
I. (ed.) 1998. Page to screen : taking literacy into the electronic
era. London: Routledge.
Nurminen, O. 2000. Medialukutaidon uudet ulottuvuudet. In Opetus,
opiskelu ja materiaalit verkkopohjaisessa opiskeluympäristössä.
Verkko-opetuksen arviointi- ja kehittämisprojekti. TriO-Projektin
loppuraportti 2000. Retrieved from http://www.edu.helsinki.fi/media/trio/
10.11.2003.
