Jyväskylän yliopisto Kielikeskus puheviestintä > tietomajakka > perusteita > argumentointi

PERUSTEITA

Puheviestinnän määrittelyä
Viestijäkuva

Kuunteleminen
Valmistautuminen
Kohdentaminen
Havainnollistaminen
Argumentointi

ESIINTYMINEN

Esiintymistilanteet
Esiintymistaidot
Esiintymisjännitys

VIESTINTÄ RYHMÄSSÄ

Ryhmän määrittelyä
Ryhmäviestintä

Päätöksenteko
Kokoustaidot
Neuvottelutaidot

TEHTÄVÄT




ARGUMENTOINTI


Mitä argumentointi on?

Argumentointitavat

Luotettavuusvaikutelma


MITÄ ARGUMENTOINTI ON?

Vaikuttaminen on jokapäiväinen ilmiö esimerkiksi mainonnassa tai politiikassa. Myös interpersonaalisessa viestinnässä vaikuttaminen on monen puhetilanteen funktiona. 

Argumentointi on sellaisten viestinnän keinojen käyttöä, joiden avulla puhuja pyrkii vaikuttamaan kuulijoihin, heidän mielipiteisiinsä tai uskomuksiinsa. Argumentoinnin tarkoituksena on vahvistaa ja tukea omia näkemyksiä ja ehdotuksia. (Hollihan & Baaske 1994.) Argumentointitaitoja tarvitaan muun muassa vaikuttamaan pyrkivissä puheenvuoroissa, tietoa välittävissä esityksissä, päätöksenteko keskusteluissa, neuvotteluissa ja kokouksissa.

Esimerkiksi jos haluat vakuuttaa pikkuveljesi siitä, että tupakointi ei kannata, pyrit perustelemaan tupakan haittapuolia monipuolisesti ja siten vaikuttamaan hänen asenteisiinsa ja käyttäytymiseensä. Vaikuttaminen onkin viestintää, jonka tarkoituksena on korjata, vahvistaa tai muuttaa toisten asenteita (Miller 1980). Vaikuttamisessa on tärkeää osata argumentoida hyvin oman näkökannan puolesta.


ARGUMENTOINTITAVAT


Teoreettinen argumentointi


Tarkoituksena on vedota kuulijoiden järkeen. Perustelutavat ovat rationaalisia ja ne voidaan osoittaa joko oikeiksi tai vääriksi. Teoreettiset argumentit voivat perustua 

  • faktatietoon: tutkimustulokset, tilastot, laskelmat
  • asiantuntijalausuntoihin: vedotaan alan asiantuntijan, tutkijan tai arvovaltaisen henkilön lausuntoihin
  • syy-seuraussuhteiden esittelyihin: esimerkiksi kuvaillaan millaisia seurauksia ratkaisuvaihtoehto aiheuttaa käytännössä
  • havaintoihin ja kokemuksiin: jos puhujan luotettavuusvaikutelma* on korkea, hänen kokemuksiaan pidetään uskottavina
  • induktiivinen ja deduktiivinen päättely.



Ateoreettinen argumentointi

Tarkoituksena on vedota kuulijoiden tunteisiin. Ateoreettiset argumentit voivat perustua myös kuuntelijoiden tarpeisiin, tahtoon, toiveisiin, arvoihin, uskomuksiin tai hyötyyn. Ne voivat perustua myös yleiseen mielipiteeseen, auktoriteetteihin, kuuluisiin henkilöihin tai puhujan asiantuntemukseen ja luotettavuuteen.



Yksipuolinen argumentointi

Puhuja tuo esille vain oman näkökantansa asiaan. Muut näkökulmat, usein vastakkainen näkemys, jätetään sanomatta. Yksipuolinen argumentointi on kannattavaa silloin, jos haluat vahvistaa olemassaolevia asenteita tai luoda yhteenkuuluvaisuuden tunnetta kuulijoiden kanssa. Asian yksipuolinen tarkastelu saatetaan kokea helposti liian yksinkertaistettuna tyrkyttämisenä.



Kaksipuolinen argumentointi

Puhuja esittelee sekä hyvät että huonot puolet kyseisestä asiasta. Perustelut valitaan kuitenkin siten, että ne tukevat puhujan omaa näkemystä. Puhuja pyrkii ennakoimaan ja vastaamaan kuulijoiden mielissä herääviin vastaväitteisiin. Kaksipuolinen argumentointi soveltuu perustelutavaksi silloin, kun haluat vaikuttaa kuulijoiden asenteisiin tai haluat viedä uuden ehdotuksesi läpi. 


LUOTETTAVUUSVAIKUTELMA

Puhujan luotettavuusvaikutelma koostuu monen tekijän yhteissummasta ja se on aina kuulijoiden muodostama vaikutelma puhujasta. Aristoteles käytti luotettavuudesta termiä eetos (ethos), mikä tarkoittaa yleisön tai vastaanottajan asennetta puhujaa kohtaan puheen aikana. Se koostuu älykkyydestä, luonteesta ja hyväntahtoisuudesta.

Nykyiset tutkimukset ovat vahvistaneet Aristoteleen näkemystä. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan puhuja koetaan luotettavaksi silloin kun hänet arvioidaan rehelliseksi, asiantuntevaksi, miellyttäväksi, energiseksi, varmaksi, yleisesti arvostetuksi ja asenteiltaan samantyyppiseksi kuin vastaanottaja itse (ks. koonti Valo 1994). Myös siisti ulkoasu vaikuttaa puhujan luotettavuuteen positiivisesti. Jos puhujan luotettavuus arvioidaan korkeaksi, hänen on helpompi myös vaikuttaa kuulijoidensa asenteisiin, arvoihin ja mielipiteisiin.

Muista!

 

  • Valitse argumentointitapa puheesi tarkoituksen mukaan. Mieti millaisen vaikutuksen haluat tehdä kuulijoihisi.
  • Käytä monipuolisia argumentteja. Monipuoliset perustelut voimistavat puheesi vaikutusta. 
  • Ota selvää kuulijoittesi mielipiteistä. Näin voit välttyä suurilta yllätyksiltä ja tiedät helpommin, millaiset perustelut heihin vetoavat. 
  • Harjoittele loogista argumentointia.


Sivun alkuun


Lähteet:

Gronbeck, B.E., McKerrow, R.E., Ehninger, D. & Monroe,

A.H. 1997. Principles and types on speech communication. 3th ed. New York: Longman.

Hakkarainen, T. & M.-L. Hyvärinen 1999. Puheviestintää oppimaan. Kielikeskusmateriaalia n:o 121. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Hollihan, T. A. & K. T. Baaske 1994. Arguments and Arguing. The Products and Process of Human Decision Making. New York: St. Martin´s Press.

Larson, C. U. 1998. Persuasion. Reception and responsibility. Belmont (CA): Wadsworth.

Stiff, J. B. 1994. Persuasive communication. New York: Guilford.

Valo, M. 1994. Käsitykset ja vaikutelmat äänestä. Kuuntelijoiden arviointia radiopuheen äänellisistä ominaisuuksista. Studia Philologica Jyväskyläensia 33. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.