Kuka verkossa vaikuttaa?
Onko verkko demokraattinen?
Kenen ääni verkossa kuuluu?
Kuka hyötyy verkon tarjoamasta informaatiosta ja viestintämahdollisuuksista?
Verkossa jokainen saa periaatteessa äänensä kuuluviin.
Verkko ei kuitenkaan välttämättä ole niin demokraattinen
kuin ajatellaan. On muistettava, ettei globaalius ja verkkosivujen saatavuus
ole itsestään selvää. Verkkoon on mahdollista saada
yhteys mistä päin maailmaa tahansa. Kaikilla ei tosin ole teknisiä
taitoja verkkoselaimen käyttöön. Ja vaatiihan verkon hyödyntäminen
teknisten taitojen lisäksi tietokoneen, virtaa ja verkkoyhteyden.
Verkkolukutaitoa tarkemmin miettiessä monikulttuurisuudelle herkistyminen
tuskin on se ensimmäinen taito, kun tekniset valmiudet ja perustietotekniset
taidot eivät ole hallinnassa. "Kaikille ovet eivät siis
ole samalla lailla auki."
Eri medioissa vaikuttaminen vaatii näiden medioiden tuntemusta. On
tiedettävä millainen teksti toimii televisiomainoksena, millainen
aamulehden sivulla. Samalla lailla verkkovaikuttaminen edellyttää
verkon tuntemista.
Ne tahot, joilla on rahaa je resursseja sijoittaa osaamiseen ja verkkotuottamiseen
näkyvät ja kuuluvat verkossa. Suuniteltu ja huoliteltu verkkoesitys
ei ole nopea ja helppo toteuttaa, varsinkaan jos tavoitteena on hyödyntää
median tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti ja rakentavasti.
Samalla kuitenkin verkkoympäristössä perinteisempiin painetun
tekstin käytänteisiin tukeutuvat esitykset kärsivät,
ja tärkeäkin informaatio voi jäädä huomiotta,
kun sivu on raskas ja liian tekstipainotteinen.
Lue lisää...
Janks, H. 2000. Domination, Access, Diversity and Design: A Synthesis
for Critical Literacy Education. Education Review, 52(2). Retrieved
from http://search.epnet.com/login.asp
26.11.2003
Luke, A. 2000a. Critical literacy in Australia: A matter of context and
standpoint. Journal of Adolescent & Adult Literacy. 43(5),
448-461. Retrieved from http://search.epnet.com/login.asp
26.11.2003
