Verkkomateriaali on järjestetty monin eri tavoin. Jokainen verkossa
oleva dokumentti sijaitsee fyysisesti tietyssä paikassa. Sen löytämiseksi
verkossa on tarjolla monenlaisia tiedonhakupalveluja ja välineitä.
Tiedonhaun kannalta verkossa on ikäänkuin kaksi kerrosta: pintakerros,
jossa tietoa haetaan hakukoneilla, sekä syväkerros, jonka tietokantoihin
tietoa on kerätty ja luokiteltu tiedonhakemista varten.
Hakukoneet ja aihehakemistot
Hakukoneet voidaan toimintansa mukaan jakaa edelleen yleisiinhakukoneisiin, metahakukoneisiin
ja erikoistuneisiin taialakohtaisiin
hakukoneisiin, sekä aihehakemistoihin.
Hakukoneen toiminnan oppii parhaiten käyttämällä
sitä, ja kokeilemalla erilaisia hakutapoja.
Eri hakukoneita käytetään siinä mielessä samalla
tavalla, että niissä on kenttä, johon syotetään
hakusana tai -sanat. Hakukone analysoi hakulauseen, vertaa sitä tietokantaansa,
ja palauttaa hakijalle joukon linkkejä.
Hakukoneiden toiminnassa ja hakujen muotoilussa on kuitenkin eroja. Sivujen
analysointi tapahtuu eri hakukoneissa eri menetelmillä, ja hakujen
muotoilussa käytetään erilaisia erikoiskäskyjä
ja tarkennuksia. Tiedonhaussa säästää aikaa ja vaivaa,
ja tiedonhausta saa tehokkaampaa tutustumalla siihen, miten hakukone toimii
ja miten hakuja voi rajata ja kontrolloida.
Hakukoneet löytävät keskimäärin vain noin 15%
kaikesta Internetin materiaalista. Hakukone kannattaakin ajatella pikemminkin
vastaukseen ohjaavana välineenä kuin kaikkitietävänä
vastauskoneena. Liäksi on hyvä muistaa, että tiedon arviointi
alkaa jo hakukoneen antamasta hakutuloksesta.
Seuraavaksi esittelemme lyhyesti hakukonetyyppejä, ja annamme muutamia
esimerkkejä erilaisista hakukoneista.
Kuvaus
Esimerkkejä
Yleiset hakukoneet
Ohjelmia, jotka etsivät verkosta jatkuvasti uusia sivuja, analysoivat
sivut ja liittävät ne hakemistoonsa. Ne ovat siis valtavia
indeksoituja tietokantoja verkkomateriaaleista.
Eivät pidä yllä omaa tietokantaa, vaan lähettävät
haun monelle hakukoneelle samanaikaisesti, ja keräävät
käyttäjille linkkilistan eri hakukoneiden vastauksista.
Tämän takia metahakukoneiden tulos on määrältään
suuri, mutta tulokset saattavat olla epätarkkoja. Tarkemman tuloksen
saakin yleensä käyttämällä useampaa hakukonetta
erikseen.
Aihehakemistotovat ovat muiden hakukoneiden tapaan ohjelmia, jotka
suorittavat hakijan hakuja tietokannastaan. Ero muihin hakukoneisiin
on, että hakutulos esitetään eräänlaisena
indeksoituna linkkikirjastona, jossa linkit on luokiteltu aiheen mukaan
kategorioihin. Hakutuloksessa hakija voi edetä muutamasta pääaiheesta
ala-aiheisiin ja lopuksi itse dokumenttiin. Vaikka aihehakemistot
usein antavat suppeamman hakutuloksen kuin yleiset hakukoneet, saattavat
niiden tulokset olla osuvampia ja tasokkaampia kuin yleisten hakukoneiden
tulokset, sillä aineisto aihehakemistojen tietokantoihin valitaan
yleensä jonkinlaisten kriteerien perusteella. Aihehakemistoja
kannattaa käyttä esimerkiksi silloin, jos haun rajaaminen
tai jäsentäminen on vaikeaa.
Tietokanta on tiettyyn aiheeseen tai kohteeseen keskittynyt kokoelma
dokumentteja tai viitteitä. Verkossa tarjolla on lukuisia erikoisalojen
tietokantoja. Osa tietokannoista on vapaasti käytettävissä,
osa maksullisia. Tietokantoja ovat esimerkiksi
Kirjastojen luettelot
Artikkelitietokannat
Sanakirjat
Elektroniset lehdet ja kirjat
Elektroniset tietosanakirjat
Kattavia luetteloita ja linkkejä eri alojen verkkotietokantoihin
on koottu mm. monien korkeakoulujen kirjastojen sivuille. Kannattaa tutustua
esimerkiksi seuraaviin
