Infosivu Paluu aloitussivulle Tiedottavat tekstityypit Kantaaottavat tekstit Ohjailevat tekstityypit Fiktiiviset tekstityypit Ohjailevat tekstityypit Analyysit
 
Kielikeskus
Jyväskylän yliopisto
  sijaintisi:  kirjoitusviestintä > ANALYYSI > kaunokirjallisuusanalyysi > romaanitekstin analyysi
 
<< KAUNOKIRJALLISUUS-
     ANALYYSI

1. Runoanalyysi
2. Novellianalyysi
3. Romaanitekstin     analyysi


3. ROMAANITEKSTIN ANALYYSI
"Tyyli syntyy pienien seikkojen muodostamasta kokonaisuudesta."

*Sanat ja sananmuodot antavat ensivaikutelman tyylistä
*Tarkastele sanojen vaikeusastetta, tuoreutta ja kuvailevuutta
*Minkälainen on tekstin kompositio eli kokonaisrakenne?
*Miten virkkeet ja lauseet johdattelevat tekstiä eteenpäin?
*Tarkastele lauserakenteita

 

Sanat ja sananmuodot antavat ensivaikutelman tyylistä

- Tarkastele aluksi, minkälaisia tekstin sanat ja sananmuodot ovat tyyliltään:
- Ovatko sanat juhlavaa ylätyyliä, sivistynyttä akateemista tyyliä, tavallista arkipäiväistä tyyliä, kansanomaista tyyliä kuten murresanoja, slangia tai jopa vulgaaria tyyliä?
- Minkälainen on sanojen luoma tyylin voimakkuusaste, tyylivalööri, -sävy:
- Ovatko sanat intensiivisiä eli ponnekkaita, tehokkaita, vahvoja vai neutraaleja eli tavallisia, ponnettomia, jokapäiväisiä?
- Ovatko finiittimuotoiset verbit (predikaattiverbit) monipersoonaisessa aktiivi- vai yksipersoonaisessa passiivimuodossa vaiko yleistävästi epämääräisessä geneerisessä muodossa? Kaikki muodot ovat silti persoonamuotoja, ja esim. kuvaukseen sopivat kaikki.
- Esimerkiksi pakinassa sanastolliset tyylirikot ovat tahallisia: käytetään tahallisesti esim. viralliseen tyyliin kuuluvassa tekstissä arkikieltä, slangia, murretta.


Paluu sivun alkuun
Tarkastele sanojen vaikeusastetta, tuoreutta ja kuvailevuutta

- Ovatko tekstin sanat vaikeita ja harvinaisia vai helppoja ja yleisiä, käytetäänkö abstrakteja vai konkreetteja substantiiveja? Ovatko sanat pitkiä vai lyhyitä?
- Ovatko sanat vanhoja vai tuoreita? Onko kuluneita muotisanoja ja kliseitä?
- Ovatko verbit staattisia (paikallaan pysyvyyttä ilmaisevia) vai dynaamisia (liikettä, liikkumista, eloisuutta) ilmaisevia?
- Tarkastele yhdyssanoja ja johdoksia? Ovatko ne abstrakteja vai helppoja, yleistajuisia, kansantajuisia? Mihin kirjoittaja pyrkii?
- Hae tekstistä kuvailmaukset: metaforat ja vertaukset.
- Kirjoittajan käyttämien sanojen pohjalta löydät pian kirjoittajan näkökulman ja asenteen.
- Onko teksti (yleensä elävää) verbityyliä vai (yleensä abstraktia) substantiivityyliä? Mihin kirjoittaja pyrkii tällä valinnallaan?
- Käyttääkö kirjoittaja esim. kuvailussaan pelkkiä adjektiiveja. Kuvailevatko myös (predikaatti)verbit?
- Onko tekstissä runsaasti pronomineja? Ovatko ne persoona-, demonstratiivi- vai relatiivipronomineja. Ovatko viittaussuhteet selvät vaiko tarkoituksellisen epäselvät?
- Onko tekstissä paljon lukusanoja, numeroita? Mitä ne ilmentävät?


Paluu sivun alkuun
Minkälainen on tekstin kompositio eli kokonaisrakenne?

- Tarkastele, miten kirjoittaja on jäsentänyt koko kirjoituksensa: ajallisesti (kronologisesti), paikallisesti (horisontaalisesti), vertailevasti (komparatiivisesti), vastakohta-ajatteluun perustuvasti (antiteettisesti), tärkeysjärjestyksen mukaan ym.?
- Minkälainen on tekstin jaksotus: kappalejako?
- Miten kirjoittaja rakentaa tekstistä sidoksista, koherenttia? Miten asiat liittyvät kappalejakotasolla toisiinsa? Mitkä seikat sitovat tekstiä? Sanatko? Sanajärjestyskö? Vai juoniko?
- Millainen on tekstin kokonaisuus ulkoasun kannalta: typografia ja taitto? Onko niillä jotain vaikutusta?


Paluu sivun alkuun
Miten virkkeet ja lauseet johdattavat tekstiä eteenpäin?

- Ovatko tekstin virkkeet yleensä rinnasteisia päälauseita vai onko myös selittäviä, tarkentavia sivulauseita?
- Käyttääkö kirjoittaja rinnastuksissa konjunktioita (polysyndeton) vai ei (asyndeton)?
- Esitteleekö, kuvaileeko, kertooko, analysoiko vai perusteleeko tekstin kirjoittaja?
- Mihin kirjoittaja pyrkii esim. pelkillä toteavilla väitelauseilla?
- Ovatko lauseet tai virkkeet kysymyslauseita? Taikka huudahduslauseita?
- Pyrkiikö kirjoittaja sanomaan pääasian virkkeen alkuun vai loppuun sijoittamassaan päälauseessa? Vaikuttaako tämä virkkeen tematiikkaan?
- Ovatko virkkeet pitkiä vai lyhyitä? Vaikuttaako virkkeiden pituus tai lyhyys ymmärrettävyyteen. Pysyykö lukija helposti perässä pitkissäkin virkkeissä?
- Seuraa myös virkkeiden välistä välimerkitystä.


Paluu sivun alkuun
Tarkastele lauserakenteita

- Sisältävätkö lauseet lauseenvastikkeita taikka muita nominaalilausekkeita? Ovatko ne luontevia, ovatko ne tehokkaita? Pyrkiikö kirjoittaja niillä luonnollisuuteen, tiiviyteen tms.?
- Ovatko lauseet ns. täyteläisiä lauseita, joissa on subjektin ja predikaatin lisäksi muitakin jäseniä? Minkälaisia ja mitä lauseenjäsenet ovat?
- Käyttääkö kirjoittaja elliptisiä lauseita, joista tahallisesti puuttuu jokin lauseenjäsen, esim. predikaatti?
- Onko lauseissa etupainoisia, predikaatin edelle kasautuvia määriteketjuja? Ovatko lauseet helposti ymmärrettäviä?
- Onko lauseen sanajärjestys normaali, vai tahallaan poikkeava? Miten lause kulkee lukijan ajatuksissa?
- Seuraa myös lauseen sisäistä välimerkitystä.

     
Untitled Document
Sivukartta Help Palaute Paluu sivun alkuun