Pohjoispohjalainen murre, Oulu Me oltii sovittu yhen mun kaverin kanssa että me mennään kattoon yhtä leffaa teatterriin. Ja sitte me oltiin jo ostettu kaikki liput ja kaikki hommelit ja. Mutta sitten tuliki ilimi, että mä joutusin olleen nii aika myöhään hommissa, duunissa tuolla yhessä mestassa ja. Sitte se oli niinku samana iltana ku se leffaki ja kaikkee. Ja sitte mää tiesin, että mä tuun puoli tuntia myöhässä sinne teatterriin ja mä mietin että mitä mää oikein teen sitten sen kaa. Niin sitte mä soitin sinne teatterriin ja kyssyin että, että mitä mun pitäs oikein tehä. Ja sitte ne kysy, että ookko nää ihan tosissas. No sitte mää, että joo joo, ei voi mittään. Ja sitte me sovittiin vahtimestarin kanssa, että se päästää mut sissään, sillee ihan hissun kissun. Vaikka mä tuunkin puoli tuntia myöhässä ja sillee. Ja sitte me tehtiinkin niin ja, näin. Sitte heti ku mää tulin sinne sissään ni, sieltä kuulu sieltä leffasta semmonen älytön repliikki, että "anteeks, että mä oon myöhässä". Kaikki katto mua ja ihmetteli että mitä toi tyyppi oikei hommaa. Että se tullee tollee, ja sissään ja alakaa huutelee että anteeksi anteeksi. No sitten kuitenki kaikki kuitenkin hoksas se jäläkee, että se repliikki tulikin näyttämöltä. Että ei siinä mittää sen kummempaa. |
Teksti yleiskielellä Olin päättänyt mennä ystäväni kanssa teatteriin. Liput oli jo ostettu. Samana iltana jouduin kuitenkin olemaan myöhään töissä. Tiesin, että myöhästyisin puoli tuntia teatterista. Soitin teatteriin ja kysyin neuvoa. Sovimme vahtimestarin kanssa, että hän päästäisi minut vähin äänin sisälle puoli tuntia myöhästyneenä. Näin tehtiin. Mutta juuri kun astuin hiljaa teatterisaliin, kuului mahtava repliikki: "Anteeksi, että olen myöhässä." Kaikki katsoivat minua ja ihmettelivät, kuinka kehtaan häiritä näytelmää moisella anteeksipyynnöllä. Pian kaikille selvisi kuitenkin, että repliikki tulikin näyttämöltä.
|