|
Otsikko (pääotsikko)
"Maistele juttusi tulevaa otsikkoa jo kirjoittamisesi aikana."
- Vangitse lukijan katse kiinnostavalla otsikolla: asiallisesti tai tarpeen
mukaan paisutellen.
- Otsikossa kerrot tärkeimmän asian nopeasti, nasevasti. - Otsikko
on lyhyt.
- Älä silti tee yhden sanan otsikkoa. Se on naseva mutta se
ei toimi: ei yhdestä sanasta tajua, mistä on kyse, ei ainakaan
mikä on jutun näkökulma.
- Hyvän otsikon luettuaan lukija tietää pääosan
juttusi sisällöstä.
- Älä harhauta otsikollasi, jollet kirjoita juorulehteen. Äläkä
muutenkaan kikkaile kovasti.
- Muista, että monet lukijat eivät lue muuta kuin otsikon.
- Tee jutullesi aluksi työotsikko. Lopullinen otsikko muotoutuu juttua
kirjoittaessasi.
- Otsikko voi olla pelkkä yksitasoinen otsikko tai kaksitasoinen:
näkyvä, älähtävä pääotsikko ja
sille ylä- tai alaotsikko, joka selittää tai selventää
pääotsikkoa.
- Älä käytä otsikossa lyhenteitä, ainakaan omatekoisia.
- Otsikossa ei ole loppupistettä. Älä käytä tehovälimerkkejä:
huutomerkkiä, puolipistettä, ajatusviivaa.
- Älä käytä otsikossa lauseenvastikkeita
äläkä konstaile millään tavalla: pyri yksinkertaisuuteen.
Ingressi eli johdattelu
"Hyvä ingressi myy tekstisi lukijalle."
- Ingressi on (puoli)lihavalla kirjoitettu otsikon jälkeinen, yleensä
varsinaista leipätekstiä leveämpipalstainen johdatteleva
teksti.
- Ingressi on jutun kärki: se kertoo otsikkoa enemmän, mitä
juttusi sisältää.
- Laadi ingressi houkuttelevaksi, jotta lukija tempautuu mukaan.
- Hyvä ingressi kertoo asiasta tärkeimmän myös sille
lukijalle, joka ei lue leipätekstiä.
- Muista ingressissä nasevuus. Kerro se, mikä on juttusi keskeinen
sisältö.
- Lisää kiinnostusta vaikka hyvällä kysymyksellä.
Voit jopa vastata siihen. Älä kuitenkaan uutisingressissä
kysy mitään: se olisi kannanotto.
- Muista että ingressissä tärkeämpää
on sisältö kuin muoto. Älä kikkaile.
Väliotsikot
"Hyvä väliotsikko kiusaa lukemaan eteenpäin."
- Väliotsikot katkaisevat pitkän leipätekstisi palstat
siedettäviin paloihin.
- Juttusi paranee, kun laadit hyvät väliotsikot. Lukija lukee
artikkeliasi osina. Moni vain silmäilee kiinnostavimmat väliotsikot.
- Suunnittele tekstisi rakenne etukäteen: tee ensin väliotsikot,
aluksi vaikka hiomattomat.
- Väliotsikko saa sisältönsä kappaleen tai jakson
sisällöstä, usein jakson alku- tai loppupuolelta, kappaleen
tai jakson sisällöstä.
- Usein väliotsikot syntyvät sattumanvaraisesti ja ne sijoitellaan
sattumanvaraisesti.
- Muista että väliotsikointi vierittää tekstiäsi
eteenpäin, houkuttelee lukemaan.
- Käytä otsikoinnissa mieluusti vereviä verbejä eli
predikaattiverbejä, ettei otsikko jää latteaksi - olla-verbillä
et tosin tee mitään.
- Väliotsikko voi kapealla palstalla olla enintään kolmen
rivin pituinen.
Leipäteksti
"Hyvän leipätekstin salaisuus on sen sisällössä."
- Kirjoita vain sellaisesta aiheesta, jonka tunnet hyvin.
- Jos et tunne aihetta, kiinnostu siitä: etsi kaikki lähdeaineisto.
- Lähde siitä, että jokainen juttu on "uutinen"
- ei tavallinen uutistapahtumasta kertova uutisjuttu vaan sellainen, että
siinä on jotakin uutta, ainutkertaista.
- Kirjoita sellaisesta aiheesta, joka koskettaa ja säväyttää
sinua itseäsi. Silloin se säväyttää lukijaakin.
- Muista että vain jutun sisältö on se, joka voi kiinnostaa
lukijaa. Muoto ja rakenne auttavat vain saamaan sisällön irti
tekstistä.
"Kun ajattelet selkeästi, niin kirjoitat selkeästi."
- Tarkastele analyyttisesti eli eritellen niitä asioita, joista
haluat kirjoittaa.
- Luota kirjoittaessasi omaan järkeesi ja elämänkokemukseesi.
- Etene selkeästi: kirjoita tavallisia väitelauseita, yksi yksinkertainen
asia kerrallaan.
- Älä luonnosteluvaiheessa ajattele liikaa tekstisi lopullista
kieliasua.
- Älä tavoittele monimutkaisuutta, tekstin "hienoutta".
- Älä ajattele kirjoittavasi auktoriteetille, esimerkiksi opettajallesi
tai esimiehellesi.
"Leipätekstin hyvä rakenne panee lukemaan tekstisi."
- Koska lehtijutussa palsta on kapea, jaa tekstisi normaalia lyhyempiin
kappaleisiin.
- Aloita uusi kappale, kun ajatus vaihtuu tai näkökulma muuttuu
taikka kun repliikki vaihtuu.
- Kappale voi olla lehtitekstissä vain yksi virke, ei koskaan koko
sivu.
- Katkaise pitkät kappaleet karskisti; voit jatkaa samaa ajatusta
seuraavassakin kappaleessa.
- Saat taatusti lukijan sekaisin mutkikkailla ja taaksepäin viittaavilla
virkkeillä, päälauseen katkaisevilla sivulauseilla, ajatusviivoin
tehdyillä lisäyksillä ja pilkkupaljoudella.
- Älä käytä jutussasi luetelmaviivoja. Luetelmia ei
lue kukaan.
- Käytä tehovälimerkkejä vain äärimmäisessä
hädässä: huuda ilman huutomerkkiä, ajattele ilman
ajatusviivaa. Ne menettävät heti tehonsa. Puolipistettä
saat käyttää elämässäsi vain kerran.
- Normaali pisteeseen päättyvä väitelause on yllättävän
tehokas. Kirjoita päälauseita mutta myös sivulauseita,
jos väitettä pitää selittää tai rajata.
Älä kysy, jos et vastaa.
Jutun pituus
"Leipätekstin ja koko jutun oikea pituus on lyhin mahdollinen
pituus." (Lauri Kotilainen.)
- Niin varsinaisessa leipätekstissä kuin koko jutussakin lyhyys
on ansio ja liika pituus on heikkous.
- Jutun optimipituus A4-kokoisessa lehdessä on noin aukeama kuvineen
päivineen.
- Yleensä jutuista tehdään lyhyempiä. Uutiskommentti
esim. Kauppalehdessä on vain puoli liuskaa tai yksi liuska: bisneslukija
ei ehdi lukea kaikkea.
- Jos jutustasi näyttää tulevan pitempi, lyhennä sitä
tai tee kaksi juttua: toinen vähän eri näkökulmasta
vaikkapa ns. laatikkotekstiksi täydentämään varsinaista
juttua.
- Lyhennä tarvittaessa juttuasi niin, että et poista siitä
mitään jutun elementtiä vaan tiivistät kaikkea tasapainoisesti:
voitko ottaa otsikosta jotain pois, voitko lyhentää ingressiä
puoleen, voitko poistaa alusta tarpeettoman johdattelun, voitko poistaa
lopusta pakonomaisen tiivistelmäjakson, voitko lyhentää
virkkeitä?
Kuvat
"Kuva on tekstiä tehokkaampi."
- Juttuun liittyy usein kuvamateriaalia.
- Kuvia voit skannata tai imuroida Internetistä.
- Jutun pääkuva on tärkein jutun osa, joskus tärkeämpi
kuin otsikko.
- Terävä suuri lähikuva tehoaa, on sitten kyse esim. ihmiskasvoista,
ampuma-aseen yksityiskohdista taikka kasvista.
- Monet lukijat selailevat vain lehden kuvat ja otsikot: ne jäävät
alitajuntaan.
- Jos teksti ja kuva on pelaavat yhteen, saavutat suurimman mahdollisen
tehon, synergian.
- Hyvällä kuvalla välität vaikutelman ja vetoat tunteeseen.
- Hyvällä kuvalla voit korvata paljon tekstiä: kuva näyttää
muodon, rakenteen, värit, ympäristön ja muut silmin havaittavat
asiat, ja tekstin tehtäväksi jää välittää
silmin havaitsemattomat asiat.
Kuvateksti
"Kuva ilman kuvatekstiä ei toimi - kuvaa ilman kuvatekstiä
ei saa olla."
- Muista että kuvateksti luetaan aina, jos kuva kiinnostaa.
- Hyvällä kuvatekstillä täydennät kirjoittamaasi
leipätekstiä ja selität kuvaa.
- Hyvä kuvateksti ei kerro sitä, minkä kuva jo kertoo.
- Kerro kuvatekstissä se, mitä kuva ei kerro: täydennä
kuvatekstillä kuvaa ja varsinaista juttua.
- Hyvä kuvatekstisi vastaa kysymyksiin, joita kuva herättää.
- Kuvan ja kuvatekstin välille syntyy lukijassa jännite.
- Jos kuvassa on pienehkö määrä henkilöitä,
mainitse nimet.
- Kuvateksti voi olla yhden, kahden tai jopa kolmenkin virkkeen mittainen.
|
