Isänmaamme politiikan suunta ratkaistaan jälleen maaliskuun eduskuntavaaleissa. Jokainen äänestysikäinen suomalainen voi vaikuttaa siihen, millaista isänmaata haluamme rakentaa ja kenen ehdoilla poliittiset päätökset tehdään.
   Kansalaisten keskuudessa on viime aikoina ollut havaittavissa pelottavaa mielenkiinnottomuutta ja käsittämätöntä välinpitämättömyyttä politiikkaa kohtaa. Useat kansalaiset ovat jopa sanoneet protestiksi jättävänsä käyttämättä äänioikeuttaan. Kansalla on mitta täynnä: se on kyllästynyt valtaa pitävien tyhjiin lupauksiin, eliittihallituksen epäonnistuneeseen politiikkaan ja suurten puolueiden vallanhimoon.
   Kuitenkin ainoa tapa saada muutos järjettömään politiikkaan on äänestäminen. Nukkumaan jääminen vaaleissa merkitsee suurten puolueiden voittokulkua, sillä suuret kyllä aina ovat saaneet omansa liikkeelle vahvistamaan asemansa seuraavaksi vaalikaudeksi. On täysin väärä kuvitelma, että äänestämättä jättämisellä asioihin voisi vaikuttaa. Joka vuosi valtion budjetista päätettäessä on kyse miljardeista, viime vuonnakin budjetin loppusumma oli nykyrahassa lähes sata miljardia euroa. Ei ole silloin yhdentekevää, kuka päättää, miten rahat jaetaan.
   Sinä - hyvä äänestäjä - olet valtakunnan vaikuttaja. Sinä määräät, kehitetäänkö maatamme hyväosaisten eliittipolitiikkojen ehdoilla vai toteutetaanko maassamme oikeudenmukainen tulonjako, niin että hyvinvointi kuuluu jokaiselle Suomen kansalaisille. Tällä hetkellä maassamme on vaarana tilanne, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät entisestään. Hyvä äänioikeutettu, estä Sinä tällainen kehityssuunta!
   Tänäkin vuonna maamme budjetti on ollut ylijäämäinen, mutta kuitenkin maamme pienituloisimmat kansalaiset, kuten eläkeläiset ja opiskelijat, ovat jääneet ilman osaansa hyvinvointikakusta. Kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset jäivät turhaan odottamaan kansaneläkeuudistuksen tuovan parannusta. Opiskelijat jäivät vaille heille luvattua opintotukiuudistusta. Veteraanien kunniavelasta kyllä puhutaan, mutta mitään ei tehdä heidänkään olojensa parantamiseksi. Myös lapsiperheet, asuntovelkaiset ja pienyrittäjät tuntevat tulleensa petetyiksi, koska valtaa pitävät eivät ole lohkaisseet heille osaa hyvinvoinnista.
   Sinä äänestysikäinen suomalainen, tee loppu tälle nykyhallituksen järjettömälle menolle! Äänestä pienten asialla olevaa puoluettamme - Suomen Kansan Eheyden puoluetta.
   Puolueemme haluaa olla rakentamassa isänmaata, jossa jokaisen suomalaisen on hyvä elää, jossa jokaisella on asunto, työ ja riittävä toimeentulo. Nämä ovat perusoikeuksiamme, ne eivät kuulu vain hyväosaisille.
   Puolueemme perusajatus on, että jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas, jokainen elämä on elämisen arvoinen.
   Tule Hyvä Äänestäjä rakentamaan kanssamme parempaa ja oikeudenmukaista
Yhteiskuntaa!

"Tämä (nim. läheisen äkkikuolema) on meille välttämätöntä, jotta me tulisimme niin kuin kekäleet tulesta temmatuksi, sillä ei se sittenkään riitä vaikka tämä on sanomattoman kaunista, että olemme taivaallisesti mieltyneitä, ei se riitä taivaaseenpääsemiseksi, että, että me tunnemme, että me olemme semmoisia synnintoukkia ja semmoisia, semmoista synninlikaa ja -lokaa ja ja että että koko elämämme on väärin eletty, ei sekään vielä riitä taivaaseenpääsemiseksi, mutta ystävät, kun Herra saa meitä näin pitkälle opettaa ja näyttää, että kaikki mikä minusta lähtee se on kadotuksen ja tuomion alaista, se on tulenruoskaa nii ystävät, tämän kautta ja tämän alla Herra synnyttää meidän sielussamme elävän isoamisen ja janoamisen Jeesuksen Kristuksen vanhurskauden perään ja puoleen ja ystävät siinä vasta sitten on pelastus ja siinä vasta sitten on elämänleipä."

Saarnatekstiä

Armo on salattu, käsittämätön, mahdoton asia. Jumala tekee armossa mahdottoman mahdolliseksi. Se on hänen työnsä. Jumala tuli ihmiseksi, eli ihmisen elämän, kärsi ihmisen kärsimykset, kuoli ihmisen kuoleman. Mutta hän pysyi Jumalana. Hän nousu kuolleista, mullisti maailman. Hän toi armon ihmiselle.
   Ihminen on syntinen, Jumalan vihan alainen, synninorja. Mutta Kristus ei ollut tätä. Hän oli ihmisenä Jumala, synnitön, Pyhä. Siksi synnin orja, Jumalan vihan alainen voi saada armon. Kristus teki mahdottoman mahdolliseksi. Hän purki erottavan väliseinän, vihollisuuden ihmisen ja jumalan väliltä. Nyt on Jumalan vihan alta tie armon alle. Tämän salaisuuden edessä ihminen pysyy aina ihmisenä, synninorjana, suruttomana, jumalattomana. On jäätävä Kristuksen eteen ja vierellä huudettava: "Kristus Bartimeuksen Daavidin poika armahda minua."
   Armo on pelastuksemme. Jos sitä ei olisi, niin turhaa olisi uskomme ja elämämme. Mutta onneksi armo on.
   Mutta se on maksanut paljon. Meitä ei ole lunastettu kullalla, eikä hopealla, vaan Kristuksen pyhällä verellä ja viattomalla kärsimisellä ja kuolemalla.
   Armo ei ole kauppatavaraa, sitä ei tarjota niin kuin tavaraa torilla. Sitä joutuu vaivaisena syntisenä usein etsimään niin kuin neulaa etsitään lattian raosta. Ei sitä kurkotella hyllyiltä. Se löytyy lattian tasalta. Maahan painetulle, viheliäiselle syntiselle armo annetaan. Sitä ei oteta, se annetaan.
   Siionin virressä veisataan: "Huutaa armoa Jumalan, me synnin orjina saamme." Me saamme huutaa. Armo on Jumalan varassa, Kristuksen varassa. Hän sen antaa, vain hän. Meidän paikkamme on pyytäjä

Apua puhelimella

Mikäli sinulla tai jollakin ystävälläsi on vaikeuksia kotona, koulussa, missä vain muiden kanssa, ei ole syytä jäädä yksin painimaan.

Jokaisen ihmisen elämän varrelle osuu sekä ylä- että alamäkiä. Hankalissa tilanteissa kannattaa pysähtyä rauhassa miettimään ongelmia ja niiden ratkaisua. Se saattaa tuntua vaikealta, mutta äkillisten tunnekuohujen tai ajattelemattomien päähänpistojen mukaan toimiminen voi viedä asioita vielä pahempaan suuntaan.

Joskus ratkaisu ongelmiin löytyy jo, kun siitä keskustelee läheisen ihmisen kanssa. Useimmiten se ainakin helpottaa ja auttaa tilannetta.

Jos tuntuu siltä, että vaikeudet ovat sellaisia, ettei niihin kerta kaikkiaan löydy ratkaisua, kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Siinä ei ole mitään hävettävää; he ovat olemassa juuri tällaisia tilanteita varten.

Kouluterveydenhoitajan, psykologin ja sosiaalityöntekijän lisäksi auttavaa hoitoa edustaa muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin. Siellä puhelimeen vastaa ihminen, jonka tehtävänä on kuunnella ja auttaa.

Ei kannata miettiä, että onkohan tämä minun asiani liian vähäpätöinen. Sellaiseksi sitä ei kukaan leimaa.

Lasten ja nuorten puhelin on ilmainen, soititpa mistä päin Suomea tahansa. Eivätkä asiasi leviä siitä minnekään; keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Myöskään nimeäsi sinun ei tarvitse sanoa, ellet itse halua.

Risto Nieminen

Koulunkäynti on tylsää

Koulunkäynti tuntuu tylsältä, maistuu suoraan sanoen puulta. Olisi paljon mukavampaa tehdä muita asioita.

Tuttua, eikö vain? Niinpä niin, tuttuahan tämä tällainen on oppilaille, opettajille, siivoojille, talonmiehille, kaikille koulussa työskenteleville ihmisille. Ja myös aivan normaalia.

Ihmisen elämän jokainen päivä on erilainen, niin kuin ihmiset itsekin. Yksikään päivä ei ole toisensa kopio. Aina on muutosta ja erilaisuutta. Tapahtuu uutta ja ehkä outoakin. Kaikki tämä on normaalia ja kuuluu tavalliseen elämään, kuten meidän huono tuulemmekin. Siihenkin meillä on oltava oikeus, olemmehan ihmisiä.

On kuitenkin järkevää omien tuntemusten purkamista muihin ihmisiin. Meidänkin olisi vain opittava hyväksymään erilaiset päivät elämässämme. Se on tärkeää oppimista, oppimista elämää varten.

Lauri Nieminen

Kun jälleen pysähdymme - sitähän joulu tarkoittaa - hetkeksi arjen päätyttyä, on paikallaan miettiä, mitä Jumala pyhän juhlamme mukana on meille antanut ja yhä tahtoo antaa. Emme etsi nyt ensi sijassa vastausta kysymykseen, miksi vietämme joulua, vaan mitä me Jumalalta nyt saamme. Siinä on joulunvieton aihe. Sitä ei ole kukaan ihminen keksinyt. Jumala sen teki. Joulu on ollut Hänen suunnitelmissaan jo ennen aikojen alkua. Hän oli päättänyt lähettää pyhän Poikansa lahjaksi ihmiskunnalle.
Mutta onko meillä malttia pysähtyä ja hiljentyä? Joulu ei esitä meille mitään haasteita ja vaatimuksia. Kiireet ja velvollisuudet, jotka jouluumme liittyvät, ovat lähtöisin muualta. Joulu tahtoo vapauttaa, tarjota lahjanaan iloa ja rauhaa. Edessämme on saamisen ihme.
Voisimmekohan löytää sen uudelleen esimerkiksi lapsuutemme joululauluista? Eräs oman löytöni avain kuuluu:

Rukoilemisesta on sanottu, että sen oppii vasta silloin, kun kaikki taidot on pantu sivuun ja jääty taitamattomina Jumalan käsiin. Lahjan vastaanottamisen laita on aivan samoin. Vain tyhjin käsin voi ottaa jotakin vastaan.
Mutta emmekö me ihmiset ole nyt joulun tullessa juuri tällaisia puuttuvaisia ja tyhjiä, kun näemme todellisen tilamme? Ei ole iloa eikä rauhaa. Mutta juuri sellaisina meillä on mahdollisuus saada joulun tuoma lahja Vapahtajan tullessa elämäämme. Hän on sanonut: "Eivät terveet tarvitse lääkäriä, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan kunnon ihmisiä, vaan syntisiä." (UTN: Mk 2, 17) Siksi:

Saamme omistaa Jumalan joululahjan. Mutta se ei voi olla omahyväistä nauttimista. Joulut tulevat ja joulut menevät. Joulun lahja Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti, kaikkien ihmisten Vapahtaja ajasta aikaan. Laulaessamme hänelle kiitosta tänä jouluna jäämme kyselemään, miten voisimme ja osaisimme johtaa muita Hänen syntymäarmonsa osallisuuteen.

L. V. Nurmi