Terassilla

A. Kesätyö

 

Antti:             Moi, sori että oon myöhässä, meni töissä vähän pitkään.

Anu:              Missä sä oot töissä?

Antti:             Tuolla yhellä terassilla.

Anne-Mari:    Ootsä tarjoilijana, vai?

Antti:             Joo, se on vähän sellasta aurinkotyöläisen hommaa, että jos on hyvä sää niin töitä piisaa, mutta jos on vesisadetta, niin sit ei oo töitä.

Anu:              Se on aika ikävää.

Anne-Mari:    Kurjaa tommonen epävarmuus, mutta onneks on ollut tosi nättiä nyt pitkään!

Marjo:           Kauan sä oot ollu siellä?

Antti:             No muutaman kuukauden, nyt oon kesällä sitten vähän enemmän, tai oikeastaan kesäkuussa vähemmän, ku sato vettä niin paljon.

Mikko:          Mut eiks se oo hyvä, että tietää aina ko sataa vettä, ni on vapaapäivä.

Antti:             No se on kyllä totta, mutta jos sataa paljon vettä, niin sitten on lompakko tyhjä.

Anu:              Siis, missä sä oot töissä?

Mikko:          Mä oon kokkina yhessä ravintolassa.

Anu:              No, millast se on?

Mikko:          Kuumaa.

Anne-Mari:    No näillä helteillä.

Mikko:          Sato tai paisto.

Marjo:           Käyks teillä paljon asiakkaita?

Mikko:          Ainakin näin kesäaikaan ravintola on täynnä aamusta iltaan.

Marjo:           Tykkäätsä olla siellä?

Mikko:          No joo, välillä tykkään, välillä en.

Anu:              Eiks sul oo uus työpaikka?

Marjo:           Joo, mä oon tossa itse asiassa yhdes matkatoimistossa töissä, semmonen, mist myydään tällaisii nuorisomatkoja. Se on ihan hauska paikka, että siellä on tämmöisii samanlaisia nuoria ku ite on, voi olla ihan oma ittensä.

Anu:              Mikä siel on hauskinta?

Marjo:           Varmaan se ainakin, että ite pääsee käyttään kaikki hyvät matkatarjoukset ja pääsee matkustaan ympäri Eurooppaa ja muuallakin. Näkee vähän, että mihin kannattaa matkustaa.

Anne-Mari:    Missä sä oot viimeks käyny sitten käyttää näitä tarjouksia hyväkseen?

Marjo:           Espanjassa oltiin toukokuussa viikko.

Anne-Mari:       Se on varmaan ollu ihanaa.

Marjo:           Oli se ihan kivaa, nyt vois lähtee Lontooseen, jos ois vähän enemmän rahaa ja enemmän aikaa.

Anu:              Vähän mä oon kateellinen teille, mä oon nyt opiskelija ja mä en saanut mitään kesätöitä. Vähän silleen harmittaa kesällä sitten, kun ei oo töitä niin ei oo sitten rahaakaan.

Anne-Mari:    Mut toisaalta siis, sitten ku on töitä, niin ei oo aikaa käyttää sitä rahaa.

Antti:             Sit on tosi rikas.

Anu:              Mites sun työt?

Anne-Mari:    No mitäs, siellä mä istun lähikaupan kassalla ja kuuntelen mummojen tarinoita varpaistaan ja perheistään ja toimin psykiatrina samalla siinä sitten.

Anu:              Onks se vaan kesätyö?

Anne-Mari:    Joo, mä oon nyt vaan kesät, sitte talvella mä opiskelen taas, että ei siinä sen ihmeempiä. Kyllä se ihan sillain hauskaa on sinällänsä aina välillä, paitsi siinä menee sitten koko viikko.

Marjo:           Siinä ei ainakaan tarvi ottaa stressiä mistään.

Anne-Mari     Ei siin kauheesti. Ainuthan siin on tietysti se, että kun me ollaan iltoja hirveen paljon ihan yksin siellä, niin siin on semmonen oma vastuu. Mutta ei siellä tarvi kauheasti päätä vaivata.