[an error occurred while processing this directive]
sijaintisi: opetus > venäjä > itseopiskelu > kielioppi > ääntäminen
 
ÄÄNTÄMISESTÄ

konsonantit | liudennus | konsonanttipoikkeuksia | vokaalit


Periaatteessa kirjainten ja äänteiden välinen suhde on venäjän kielessä säännönmukainen. Verrattuna suomen kieleen venäjän ääntäminen on huomattavasti ponnekkaampaa.


Kuuntele venäjän aakkoset Opetushallituksen etälukion venäjän kielen sivuilla!

Vaikenta venäjän kielen ääntämisessä on sanojen painotus. Paino voi olla sanan alussa, keskellä tai lopussa. Sanan paino täytyy opetella itse sanaa opetellessa, sillä jotkut sanat eroavat toisistaan vain painotuksen perusteella: дóма (kotona), домá (talot). Painolliset vokaalit ääntyvät pidempänä kuin painottomat ja niiden äänneasu saattaa muuttua.



Konsonanttien ääntämisestä

Venäjän kielessä on 20 konsonanttia:
б, в, г, д, ж, з, к, л, м, н, п, р, с, т, ф, х, ц, ч, ш, щ

  • suurin osa konsonanteista ääntyy suomen kielen vastaavien tavoin
  • liudentumaton л ääntyy paksumpana kuin suomen l, liudentunut л on hyvin pehmeä: лампа, Ольга
  • ф ja х ääntyvät tarmokkaammin kuin suomen vastaavat äänteet
  • й katsotaan puolivokaaliksi ja se esiintyy vain vokaalin jäljessä. Se ääntyy j:n ja i:n välimaastossa: музей
  • з on soinnillinen s-äänne, sen ääntäminen vastaa saksan sehr-sanan tai englannin zebra-sanan ääntämistä: зал
  • ж on soinnillinen suhuäänne, sen ääntäminen vastaa ranskan jour-sanan tai Jean-nimen ääntämistä: уже
  • ш on soinniton suhuäänne, sen ääntäminen vastaa saksan sanaa schön tai englannin shop: шесть
  • ц vastaa suomen konsonantteja ts, kuten sanassa tsaari: царь
  • ч äännetään kuten ruotsin sanassa kär: чай
  • щ on pitkä pehmeä suhuäänne, jossa kieli on äännettäessä j-asennossa


ylös


Liudennus

Lähes kaikki venäjän kielen konsonantit voivat ääntyä liudentuneina (pehmeinä) tai liudentumattomina (kovina). Kova konsonantti muistuttaa vastaavaa suomen konsonanttia, pehmeää konsonanttia äännettäessä kielen selkä on lähempänä kitalakea. Konsonanttia seuraava kirjain määrää, ääntyykö se kovana vai pehmeänä.

Konsonantit äännetään pehmeänä, kun seuraava kirjain on -е, -ё, -и, -ю, -я tai pehmeä merkki : писатель, Коля.

Konsonantit ж, ц ja ш ääntyvät aina kovina, ч ja щ aina pehmeinä: машина, щи.



Poikkeuksia

1. Päätteissä -ого ja -его г äännetään в:n tavoin: хорошего, сегодня
2. Sanoissa kuten мягкий ja легко г ääntyy kuten х
3. Eräissä sanoissa ч ääntyy kuten ш: конечно, что
4. Kolmen tai useamman konsonantin ryhmässä yksi konsonantti jää useimmiten ääntymättä: чу(в)ство
5. Konsonanttiyhtymät muuttuvat äännettäessä:
ться, тся > ца: кататься
сч, зч, жч > щ: мужчина
сш, зш > шш: без шапки
сж, зж > жж: с журналом


Huomautuksia
Kirjainten к, г, х, ж, ч, ш ja щ jälkeen kirjoitetaan aina и, eikä ы: книги, маленькие. Näiden kirjainten sekä ц:n jälkeen kirjoitetaan aina a ja y, eikä я ja ю: площадь. Suhuäänteiden ж, ч, ш ja щ sekä ц:n jälkeen o esiintyy vain painollisena, painoton o muuttuu e:ksi: кольцó, мýжем.



Vokaalien ääntämisestä

Venäjän kielessä on kymmenen vokaalia: а, я, э, е, ы, и, о, ё, у, ю

  • perusvokaaleista ainoastaan vokaali ы (taka-i) on suomessa tuntematon vokaali, kuuntele sen ääntäminen
  • э ääntyy taaempana kuin suomalainen e: это
  • painolliset а, о, ja у ääntyvät suunnilleen suomen vastaavien tavoin: сумма
  • и liudentaa edellisen konsonantin: турист
  • konsonanttien ж, ц ja ш jäljessä и ääntyy ы:nä
  • е, ё, ю ja я ääntyvät j-alkuisina sanan alussa, vokaalin sekä pehmeän ja kovan merkin jälkeen: если, моя, пьеса. Konsonantin jäljessä ne osoittavat, että konsonantti on liudentunut: нет
  • ё on aina painollinen: ёлка
  • painottomat a ja o ääntyvät lyhyenä a:na sanan alussa, painollista tavua edeltävässä tavussa ja sanan lopussa: она, самовар, утро
  • painottomat е ja я ääntyvät lyhyenä i-äänteenä painollista tavua edeltävässä tavussa: пятнадцать, sanan lopussa ne ääntyvät lyhyenä e:nä ja lyhyenä я:na: море, имя


ylös

Kielioppisivujen laadinnassa on käytetty lähteinä teoksia Taipuisa Venäjä (Mustajoki & Alestalo-Shepelenko), Venäjän kielioppi (Muusa Ojanen), Venäjän kielioppi (Alestalo-Shepelenko & Hämäläinen).

   
[an error occurred while processing this directive]